| Mielipidekirjoitus julkaistu Kalevassa 19.2.2021
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen saapui 10. helmikuuta Euroopan parlamenttiin vastaamaan kritiikkiin koronavirusrokotteiden jakeluun liittyvistä ongelmista. Komission tavoitteena on rokottaa 70 prosenttia EU-alueen aikuisväestöstä kesän loppuun mennessä. Von der Leyen kuitenkin myönsi, että olemme aikataulusta jäljessä. Lupa rokotteelle myönnettiin liian myöhään ja pidimme itsestäänselvyytenä, että tilatut annokset saapuvat ajoissa, hän sanoi. Komission usean lääkefirman kanssa neuvottelema kokonaispaketti sisältää 2,3 miljardia annosta. Monipuolinen, eri tekniikoihin perustuva rokotevalikoima lisäsi mahdollisuuksia löytää nopeasti toimiva rokote ja turvata rokotteiden jakelu. EU on kuitenkin pahasti jäljessä verrattuna Amerikkaan, Iso-Britanniaan, Israeliin sekä lukuisiin muihin maihin. EU-jäseneksi toivova Serbia on ostanut rokotteita Venäjältä ja Kiinasta, koska ei saanut EU:lta apua. Jopa Unkari on ostanut rokotteita EU:n ulkopuolelta. Suurennuslasin alla on erityisesti EU:n kaupat lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa. EU osti yhtiöltä 400 miljoonaa annosta rokotetta jo ennen kuin EU:n lääkeviranomaiset hyväksyivät sen, ja yhtiön ilmoitus, että tuotantovaikeuksista johtuen se pystyykin toimittamaan EU:lle vain noin 40 prosenttia rokotteista, jotka yhtiö sitoutui ensimmäisellä vuosineljänneksellä toimittamaan. Samaan aikaan AstraZeneca kuitenkin myy rokotetta muille maille. Komissiota syytettiin siitä, että se jäi toisella sijalle rokoteneuvotteluissa. Iso-Britannia teki tilauksen AstraZenecalle kolme kuukautta ennen Euroopan unionia. Pelättiin myös, että maat jotka tarjosivat yhtiölle rahakasta sopimusta, pääsivät kiilaamaan jonossa EU:n ohitse. Syyllisiä ongelmiin on etsitty komissiosta ja itse komission puheenjohtajasta. Totuus ei kuitenkaan ole aivan niin yksioikoinen. Pullonkaula on yksityissektorilla sekä siinä dynamiikassa, miten julkishankintoja tehdään korkeaan hintaan ja kilpailluilla alalla, unohtamatta kriisiaikataulua. Komissio teki jo pandemian alkuvaiheessa päätöksen koordinoida rokotteiden jakelu niin, että pienet ja suuret jäsenvaltiot ovat samalla viivalla. Jokaisen eurooppalaisen henki ja hyvinvointi on yhtä arvokas. Iso-Britannia on jo estänyt rokotekuljetuksia AstraZenecan englantilaisilta tehtailta Eurooppaan. Tällaista voisi tapahtua myös EU:ssa, jos jäsenmaat olisivat tehneet sopimukset rokotteiden jakelusta itse. Komissiota on syytetty siitä, että se pitkitti neuvotteluja rokotteiden vaikutuksista ja että sen ei olisi pitänyt koettaa neuvotella hintoja kärsivällisesti alaspäin vaan laittaa pöytään välittömästi niin paljon rahaa, että se lyö laudalta kilpailijoiden tarjoukset. Nämä syytökset ovat perusteettomia. EU halusi varmistaa, että rokotuksista koituvista mahdollisista sivuvaikutuksista kannetaan vastuu ja että erityisesti lääkefirmat kantavat tästä vastuusta osan. Lääkefirmojen vastuu ei ole yhtä voimakkaasti mukana muun muassa Amerikassa ja Iso -Britanniassa tehdyissä sopimuksissa. Komissiolla ei myöskään ole omaa lompakkoa, josta se olisi voinut lyödä rahaa pöytään. Komissio voi käyttää juuri sen verran rahaa kuin mitä jäsenmaat sallivat. Totta kai komission puheenjohtajan toimia voi kritisoida. Mutta pohtiessamme sitä, kuinka pitkälle tämä kritiikki viedään, on varottava, ettei lapsi mene pesuveden mukana. Heidi Hautala, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja |
