Kirjoitus julkaistu 1.4.2021 Kalevan Mielipide-palstalla
Oulun kaupungin ympäristöohjelman vuoden 2020 toteumaraportti on julkaistu. Ympäristöohjelmalla toteutetaan kaupunkistrategiaa ja tavoitellaan hiilineutraalia Oulua vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna valmisteltiin myös kiertotalouden tiekarttaa, joka auttaa säilyttämään ympäristön hyvän tilan, varmistaa kaupungin elinvoimaisuuden ja edistää siirtymää hiilineutraaliin kaupunkiin. Kiertotalous on siis enemmän kuin kierrätystä. Tavoitteena on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi kehittyvä ja resurssiviisas kaupunki.
Kiertotalouden tiekartta on määritelty osaksi Oulun kaupungin ympäristöohjelmaa. Toivottavasti se ei jää ympäristöohjelman sivulauseeksi, vaan antaa koko kaupunkiorganisaatiolle ajatustavan ja työkaluja siirtyä kestävään kiertotalouteen kaikessa toiminnassa sivistys- ja kulttuuripalveluista rakentamiseen asti. Kiertotalous edellyttää vuorovaikutuksellisen ja “siilot” ylittävän toimintatavan, jossa parhaat ympäristöä ja energiaa säästävät käytännöt otetaan laajasti käyttöön. Päätökset maankäytöstä ja kaavoituksesta vaikuttavat asumiseen, liikkumiseen ja liikenteeseen, kouluihin, hulevesiin, viherkäytäviin ja yritysten sijoittumiseen. Ei siis ole aivan sama, miten ja millaiseksi kaupunkia suunnitellaan.
Kun rakennuksia ja rakentamista tarkastellaan kestävän kiertotalouden näkökulmasta, niin tarkastelussa on koko elinkaari suunnittelusta toteutukseen ja teknisen käyttöiän loppuun. Olemassa olevien ja vanhojen rakennusten kohdalla kiertotalous konkretisoituu, kun harkinnassa on korjataanko vai puretaanko? Ovatko rakenteet jo siinä kunnossa, ettei korjaaminen ole mahdollista ja onko uuden rakentaminen halvempaa kuin korjaaminen? Em. kysymysten ohella on syytä pohtia, mitä purkumateriaalille tapahtuu ja päätyykö se kiertoon vai “kaatopaikan penkkaan”? Siirtymä kestävään kiertotalouteen tarkoittaa neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämistä. Yhtenä esimerkkinä nostan Raksilan uimahallin, jota on esitetty purettavaksi. Kun kustannukset, vanha vs uusi, näyttävät lähes samaa, niin ympäristöarvojen tulee painottua valinnassa. Jos Raksilan uimahalli päätetään purkaa, niin siitä tulee tehdä purkumateriaalin hyödyntämisen esimerkki.
Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan. Uuden lain tarkoituksena on edistää mm. digitaalisuutta, vähähiilisyyttä, elinkaariajattelua ja kiertotaloutta. Digitalisaatio tukee sekä siirtymää kiertotalouteen että tavoitteiden seurantaa ja saavuttamista. Digitaaliset alustat mahdollistavat rakennus- ja purkumateriaalien tehokkaamman kierron markkinoilla. Kierrätysmateriaalien uusiokäyttöä ja markkinoiden kehittymistä voidaan edistää paikallisesti. Oulun kaupunki voi ennakoida tulevat muutokset ja ottaa edelläkävijän roolin tuomalla yhteen toimijat eri koulutusasteilta yrityksiin.
Marjo Tapaninen
kiertotalousasiantuntija
rakennuslautakunnan jäsen
seudullisen jätehuoltojaoston jäsen
kuntavaaliehdokas (vihr.)
Oulu