Sotien jälkeen rakennettu Karjasillan alue on ollut vuodesta 2009 lähtien yksi Oulun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristökohteista (RKY). Karjasiltaa pidetään niin arvokkaana, että museovirasto on esittänyt sitä kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Alue on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden kohde.
Karjasillan taloja on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleista oli kova pula. Rintamamiestaloissa on käytetty muun muassa kierrätettyjä nauloja, joita on kerätty pommitusten jälkeen jääneistä raunioista muualta kaupungista. Talot huokuvat historiaa ja henkivät perheiden ponnistelua kohti arkea sotien jälkeen.
Karjasilta on todettu laajasti arvokkaaksi ja alueen tunnearvoja on vaikea edes mitata. Siksi hämmästyttää, että alueen suojelukaavaa ei ole vieläkään saatu valmiiksi. Asemakaavan valmistelu on ollut käynnissä vuodesta 2014 ja samana vuonna on valmistunut laaja inventointi alueesta.
Yhdyskuntalautakunta määräsi vuonna 2020 kahden vuoden rakennuskiellon alueelle. Tavoitteena oli antaa kaavan valmistelulle rauhoitettua aikaa. Rakennuskielto oli merkityksellinen myös rakennuslautakunnan päätöksenteon kannalta, kun vanhentuneen kaavan ja keskeneräisen suojelukaavan myötä on jouduttu luvittamaan yksittäisiä kohteita ilman kaavassa määriteltyjä linjauksia. Ollaan hyvän kaupunkikehittämisen kannalta kestämättömässä tilanteessa, jos rakennuslautakunnasta tulee “perälauta” ja viimeinen stoppari kohteille, jotka sijaitsevat vanhentuneilla asemakaava-alueilla.
Kaupungeilla ja kunnilla on laajasti valtaa kaavoituksessa. Valtaan sisältyy aina myös vastuu. Lisäksi kuntalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Siinä missä Puu-Raksilan suojelukaava valmistui “ennätysajassa” eli noin neljässä vuodessa, niin nyt on aika saada Karjasillan suojelukaava vihdoin valmiiksi.
Marjo Tapaninen
rakennuslautakunnan jäsen, varavaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, alue- ja kuntavaaliehdokas (vihr.), Oulu
Julkaistu Kalevassa 26.3.2025