Julkaistu Kalevassa 2.4.2017
Mielestäni oululaisesta perusopetuksesta ja sitä tukevista oppilashuollollisista palveluista ei voida enää säästää ilman kallista tulevaisuuden laskua.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaislasten ja -nuorten osaaminen on laskenut. Suomen suurten kaupunkien vertailussa Oulu on toiseksi halvin. Vuonna 2015 Oulussa investointiin jokaiseen peruskoululaiseen 500 € vähemmän kuin esimerkiksi Tampereella. Vertailtaessa oppilaan peruskoulun aikana saaman opetuksen määrää Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun 224 alempi tuntimäärä on vain Kuusamossa. Enemmän tunteja on mm. Utajärvellä ja Nivalassa. Erityisryhmiä on lakkautettu ja erityislapset integroitu yleisopetuksen luokkiin, pääosin ilman avustajia. Oppimateriaaleihin käytetty raha ei ole kasvanut vuosiin, samaan aikaan painetun aineiston rinnalle on tullut täydentäviä maksullisia sähköisiä materiaaleja.
Koulun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kokonaisuuksien ymmärtämistä. Viime vuonna julkaistun väitöstutkimukseni keskeisiä havaintoja oli, että koulussa oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta avainasemassa on ihmisten välinen vuorovaikutus. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat monet tekijät, mutta erityisesti opettajan henkinen tila. Vuoden 2016 Kunta10-tutkimus kertoo koruttomasti, että 53 % luokanopettajista kokee työn määrän lisääntyneen yli sietokysyvyn. Opettajan ylikuormitus heijastuu väistämättä lapsiin ja nuoriin.
Tämä on vaikea haaste tiukan kuntatalouden kanssa, mutta vaatii päättäjiltä reagointia. Meidän ehdokkaiden haasteena on keskustella ja osoittaa keinoja kuntatalouden parantamiseen opetuksesta leikkaamatta.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen eurot on mielestäni turvattava vaikka veroja nostamalla, mutta uskon päättäjien löytävän yhteistyössä muita tehokkaita keinoja talouden turvaamiseen.
Heikki Kontturi, kuntavaaliehdokas, Vihreät