Oulun vihreä valtuustoryhmä on jättänyt kaupunginvaltuustolle aloitteen Merikosken avaamisen selvittämisestä. Esitämme muiden allekirjoittaneiden kanssa, että Oulussa tehdään selvitys kosken avaamisen mahdollisuuksista ja taloudellisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Oulun suistovisiotyön yhteydessä tulisi tehdä yhtenä vaihtoehtona visio vapaana virtaavasta Merikoskesta.
Merikosken valjastaminen sähköntuotantoon oli 1940-luvulla välttämätöntä, jotta teollistuvan kaupungin sähköntarve pystyttiin tyydyttämään. Nykyään voimalaitos kuitenkin kattaa enää kohtalaisen pienen osuuden, vajaan promillen Suomen energiantarpeesta. Voimalaitos tuottaa Oulu-konsernille muutamia miljoonia tuottoa vuodessa.
Merikosken patoamisella on haittapuolensa: se kaventaa kosken virkistys- ja matkailukäyttöä, häiritsee koskiekosysteemia ja hävittää vaelluskalakantoja sekä rajoittaa maankäyttöä Oulujoen suiston parhailla paikoilla. Luonnollinen koskimaisema todennäköisesti nostaisi maan arvoa suistossa ja jopa koko kaupungissa. Lisäksi Merikoski voisi olla merkittävä vetovoimatekijä, Oulun matkailuvaltti ja kymmenien miljoonien eurojen tulonlähde.
Nyt olisi oikea aika selvittää Merikosken avaamisen taloudelliset vaikutukset. Taloudellisten vaikutusten osalta tulisi selvittää huolellisesti kassavirtalaskelmat ja sähköntuotannon tulot pitkällä aikavälillä. Samat kassavirtalaskelmat tulisi selvittää myös lisääntyneen matkailun, maankäytön mahdollisuuksien ja kaupungin parantuneen vetovoiman osalta. Näitä tulisi verrata energian tuotannon kassavirtoihin yhdessä muutoskustannusten ja joen ennallistamiskustannusten kanssa.
_______________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 25.9.2017: Kulttuurin ja luovien alojen toimintatilat osaksi kaupunkistrategiaa
Oulun kaupunginvaltuusto teki upean Suomi sata -päätöksen hakea vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi (ECoC). Kilpailu on kova ja toimeen on tartuttava ripeästi. Tämän aloitteen tavoitteena on etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja kulttuurituottajien ja luovien alojen toiminnan turvaamiseen osana kaupungin strategista kehittämistä.
Yksi keskeinen osa hakemuksen arviointia on se, miten paikallinen väestö osallistuu kulttuurin tuottamiseen. (Vrt. Kriteeri 5. Toiminnan vaikutusala: paikallinen väestö ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat hakemuksen laatimiseen ja ohjelman toteutukseen. ECoC-vuosi luo uusia ja kestäviä mahdollisuuksia laajoille kansalaispiireille, erityisesti otettava huomioon nuoret, vapaaehtoiset, syrjäytyneet, vähemmistöt, heikommassa asemassa elävät, vammaiset sekä iäkkäät.)
Luovat alat nousevat vahvasti esille myös Business Oulun kasvutoimialojen listauksessa. Luovuus ei synny tyhjässä, vaan sen kehittymistä voidaan tukea poliittisilla päätöksillä mahdollistamalla eri aloille hyvät harrastus- ja koulutusmahdollisuudet.
Pikisaaresta OSAO:lta vapautuvat tilat tarjoavat upea mahdollisuuden keskustan läheisyyteen kiinnittyvälle kulttuuritoiminnalle. Tilat eivät kuitenkaan pysty mitenkään korvaamaan sitä menetystä, joka kohtaa lähivuosina 200-250 aktiivista bandia ja 30-40 taiteilijaa, kun Hiukkavaaran kasarmialue rapistuu käyttökelvottomaksi. Nykyisellään alueella toimivat kulttuurituottajat ovat verkostoituneet (Kulttuurikasarmi ry, korkardiklubi) ja alueen omistaja on Sponda. Voisiko alue siirtyä kaupungin omistukseen ja saneeraus tapahtua esim. Helsingin kaapelitehtaan tavoin oppilaitosyhteistyönä (OSAO)? Löytyisikö alueen kehittämiselle joku toinen malli? Löytyykö poistuville tiloille muita ratkaisuja?
Esitämme, että osana alkavan kaupunkistrategian laadintaa
- selvitetään oululaisten kulttuurin tuottajien nykyiset toimitilat ja niiden riittävyys,
2. laaditaan näkemys siitä, millaisia mahdollisuuksia tilojen kehittämiselle kaupungin alueelta löytyy (Spondan tahtotila selvitettävä),
3. keskustellaan eri toimijoiden kanssa siitä, millaisia mahdollisuuksia harraste- ja opiskelutilojen yhdistämiselle on olemassa vai onko, - laaditaan yhteinen toimialat ylittävä tahtotila kulttuurin tuottamisen tilaratkaisuille.
Yllä mainittujen tehtävien toimeenpano toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa alueella olevien kulttuuritoimijoiden verkostojen kanssa osallistavia työmenetelmiä, esim. työpajoja hyödyntäen. Työskentelyyn on hyvä osallistua kaupungin organisaatiosta viranhaltijoita ja päättäjiä ainakin Y&Y/kaavoitus ja maankäyttö, SIKU, BO sekä kaupungin ulkopuolelta esim. Kokardiklubi, OSAO.
Osallistujat on hyvä osallistaa myös yhteisen työskentelyn suunnitteluun, jolloin heidän asiantuntemuksensa tulee parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Oulun vihreiden valtuustoryhmän puolesta Heikki Kontturi
____________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 28.8.2017 Ohjeistus englanninkieliseen viestintään / Guidelines for communications in English
Oulun kaupungissa asuu lähes 6000 ulkomaan kansalaista. Esimerkiksi pelkästään Oulun yliopistolla työskentelee ja opiskelee noin tuhat ulkomaalaista opiskelijaa ja työntekijää. Lisäksi kaupunki houkuttelee vuosittain tuhansia ulkomaalaisia matkailijoita. Vuonna 2016 ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisiä oululaisissa hotelleissa oli noin 88 000.
Ulkomaalaisten asukkaiden ja vierailijoiden määrästä huolimatta Oulun kaupungin viestintäkanavissa viestintä on lähes yksinomaan suomenkielistä. Verkkosivut ovat osittain englanniksi, mutta muu englanninkielinen viestintä asukkaille ja matkailijoille on vähäistä tai keskittyy lähinnä markkinointiin. Esimerkiksi elokuuhun 2017 mennessä englanninkielisiä uutistekstejä oli julkaistu kaupungin verkkosivuilla 10 kappaletta, kun suomenkielisiä uutistekstejä oli julkaistu yli 400. Englanninkielisiä tiedotteita ei ollut tapahtumista, kuten Kuuskan paluusta tai Oulun Päivistä, eikä kaupunkilaisia koskettavista terveysriskeistä, kuten Nallikarin ja Pateniemen uimavesien laadun mahdollisesta heikkenemisestä tai Pyykösjärven sinilevähavainnoista. Vaarakuulutusta ei myöskään kuultu englanniksi Raatissa 19.7., kun stadion tyhjennettiin pommiuhan vuoksi.
Nykyisin Oulussa puuttuu selkeä ohjeistus englanninkielisestä viestinnästä asukkaille ja matkailijoille. Kaupungin viestintäsuunnitelmassa tai kriisiviestintäohjeissa ei mainita englanninkielistä viestintää ja kaupungin kieliohjelma koskee ainoastaan kielten opetusta. Aktiivisempi englanninkielinen viestintä lisäisi Oulun ulkomaalaisten asukkaiden ja matkailijoiden viihtyvyyttä, osallistumista ja turvallisuutta. Koska kuitenkin kaiken viestinnän kääntäminen englanniksi olisi tarpeetonta ja kallista, kaupunki tarvitsee ohjeistusken siitä, miten englanninkielistä viestintää tulisi kehittää ja millaisissa tilanteissa tulisi viestiä myös englanniksi ja mahdollisesti muilla kielillä.
***
The city of Oulu is home to approximately 6000 foreign nationals. For example, in the University of Oulu alone, there are approximately 1000 international students and staff members. The city also attracts thousands of foreign tourists each year. In 2016, there were about 88 000 stays by foreign nationals in the hotels in Oulu.
Despite the number of foreign inhabitants and visitors, the city rarely communicates in English. The website of the city is partly in English, but other communications in English are scarce or mostly focused on marketing. For example, by August 2017, the city had only published 10 news items in English on their website, compared to more than 400 news stories in Finnish. For example, the city of Oulu website lacked information in English about the Oulun Päivät (”Oulu Days”) and ”Kuuskan paluu” events and about possible health hazards of swimming in Nallikari, Pateniemi or Pyykösjärvi in July. Similarly, there were no announcements in English when the Raatti stadium was emptied because of a bomb threat.
Oulu is missing clear guidelines of communications in English to citizens and tourists. Communications in English are not mentioned in the communications plan or the crisis communication guidelines of the city. The language program of the city only concerns the teaching of foreign languages. More active communications in English would increase the engagement, living satisfaction and safety of foreign citizens and tourists in Oulu. However, because translating all communications would be unnecessary and expensive, the city needs guidelines regarding how to develop communications in English and what situations call for communicating in English and possibly in other languages.
Jaana Isohätälä
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen
Vihreät
______________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 5.6.2017: Keskustan nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa
Ehdotamme, että Oulun keskusta-alueen nopeusrajoitus lasketaan 30km/h koko keskustan ruutukaava-alueen osalta. Myös asuinalueilla alhaisemmista rajoituksista olisi hyötyä.
Alempi liikennenopeus tekee liikenteestä ruuhka-aikoina sujuvampaa autoilijoille ja aina turvallisempaa kävelijöille ja pyöräilijöille. Liikenneturvan mukaan alhaisemmissa nopeuksissa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuksia tapahtuu vähemmän.
Ajonopeus vaikuttaa merkittävästi myös suojateiden turvallisuuteen. Jalankulkijoilla tienylitys helpottuu ja pyöräilijöille liikkuminen ajoväylillä on huomattavasti mukavampaa, kun nopeudet ovat lähempänä pyöräilijöiden luontaista kaupunkiajonopeutta (10-20 km/h). Myös jarrutusmatka autoilijoilla puolittuu, kun nopeudesta otetaan pois ¼.
Helsingin pudotettua monin paikoin nopeusrajoitusta 40:stä 30:een km/h vuonna 2004 jalankulkijoiden henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet laskivat viidenneksen.
Suomessa 30 kilometrin rajoitus on jo käytössä muun muassa Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella ja Rovaniemellä.
Muutos voidaan ottaa käyttöön nopeasti, se vaatii vain uudet liikennemerkit ja asiasta tiedottamisen kuntalaisille.
Tämä muutos saattaisi toivottavasti vähentää myös jalkakäytävillä pyöräilemistä. Muutos lisäisi keskustan saavutettavuutta, viihtyisyyttä ja pyöräiltävyyttä. Se toteuttaisi edellisen kaupunginvaltuuston hyväsymää keskustavisiota.
Jenni Pitko ja Susa Vikeväkorva (vihr.)
____________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 5.6.2017: Kuivan maan matonpesupaikat Ouluun
Esitämme, että Oulun nykyisten Tuiran ja Värtön matonpesupaikkojen tilalle perustetaan jo tänä kesänä 2017 yksi tai useampi kuivan maan matonpesupaikka. Se on välttämätöntä sekä vesiensuojelun että kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta. Nykyiset Värtön ja Tuiran matonpesualueet sijaitsevat uimarantojen läheisyydessä, jolloin uimarit altistuvat lialle ja mahdollisesti kemikaaleille. Mattojen pesu luonnonvesissä lisää rehevöitymistä, eikä ole enää tämän päivän mukaista toimintaa.
Hyvin toimivia kuivan maan pesupaikkoja löytyy lukuisista suomalaisista kunnista. Esimerkiksi Kemissä matonpesu on järjestetty siten, että kaupunkilaiset voivat käyttää maksutta kaupungin järjestämää matonpesupaikkaa, jossa on juokseva vesi, matonpesualtaat, laverit, mankeli, kuivaustelineet ja toimiva viemäröinti.
Oulussa 5. kesäkuuta 2017
Satu Haapanen (vihr.) ja muut allekirjoittajat
______________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 15.5.2017: Citybussiliikenteen reittien lisääminen
Esitän, että Citybussille luodaan uusi reitti siten, että sen liikennöintialue käsittäsi reitin Oulunsalon Salonpään ja Pitkäkankaan kautta Kempeleen Zeppeliiniin ja Kaakkurin kautta taikaisin Oulunsaloon. Tämä linja helpottaisi liikkumista ja asiointia mm. Kaakkurin hyvinvointikeskuksen, Oulunsalon lukion, OSAOn Kempeleen yksikön ja Zeppeliiniin välillä. Tällä alueella ei ole nyt näihin kaikkiin tarpeisiin vastaavaa, toimivaa joukkoliikennettä. Toisaalta Citybussi pienen kokonsa vuoksi olisi sopivampia ko. reitille, kuin täysimittainen linja-auto.
Oulussa 15.5.2017
Latekoe Lawson Hellu, kaupunginvaltuutettu, Vihreät
_______________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 3.4.2017: Erillispäätös koulukuljetusetuudesta
Esitämme, että Putaankyläntietä koulutienään käyttäville, harkinnanvaraista koulukuljetusetuutta vailla oleville oppilaille myönnetään etuus ja tasavertaistetaan jo myönnetyt etuudet erillispäätöksellä alle 5 km:n koulumatkalle noudattaen perusopetuslain 32§ ja Oulun kaupungin yhdistymishallituksen esi- ja perusopetuksen kuljetusperiaatteiden päätösten mukaisesti (21.8.2012 §6) ja Koululiitu- ohjelman suosituksia ja kokonaisarviointia noudattaen.
Etuudet 1-4lk, koko lukuvuosi
Etuudet 5-6lk, talvikuukaudet
Kokonaisarvioinnissa on, alle 5km:n matkoilla, huomioitava kevyen liikenteen väylän ja jalankulkuun soveltuvan pientareen puuttuminen, tien maantieluokittelu, yhdystie tai muu yleinen tie, jossa tien luonne huomioiden ovat suuret liikennemäärät ja hallitsemattomia ylinopeuksia. Talviaikana on huomioitava tien tienhoitoluokka ja todelliset tien talvihoidon toteutumisajat. Ajantasaiset tiedot löytyvät Liikenneviraston sivuilta.
Kokonaisarvioinnissa on erityisesti huomioitava Koululiitu- ohjelman kehittäneen Ramboll Finland Oy:n ohjeistus:
”Oikea tapa Koululiidun käyttöön on käyttää sitä vain apuvälineenä muiden arviointimenetelmien ohella. Kiristyneessä taloustilanteessa yhä useammat kunnat tuntevat kuitenkin painetta luottaa pelkästään ohjelman antamiin vastauksiin. Tuloksena on usein koulukuljetettavien määrän väheneminen”.
Opetuksenjärjestäjällä on velvollisuus tuoda tiedoksi tilanne, jos määräraha ei riitä etuuksien myöntämiseen ja turvaamaan kouluteitä, jotka eivät täytä lain, päätösten ja suositusten turvalliselle koulutielle asetettuja vaatimuksia.
Lisäksi esitämme, että Oulun kaupunki kartoittaa kaikilla koulualueilla alle 5km:n koulutiet, joissa ei ole kevyen liikenteen väylää, kulkemiseen soveltuvaa piennarleveyttä tai joissa vallitsee muita turvallisuutta uhkaavia seikkoja.
Veikko Ervasti + 27 valtuutettua
____________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 3.4.2017: Lumenauraus ja katujen kunnossapito eri alueilla
Kaupungin eri alueilta on tullut sekä myönteistä että huonoa palautetta lumenaurauksesta ja katujen hoidosta. Näyttäisi siis siltä, että alueita ei hoideta samojen periaatteiden mukaan. Onko vika solmituissa sopimuksissa? Niidenhän pitäisi olla samanlaiset kaikkialla asemakaava-alueilla.
Oulun tavoitteena on, että vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman kauan kotonaan. Jos aurauskalusto purkaa lumet tonttiliittymiin, niin omaishoitajana toimivan vanhuksen on erinomaisen vaikeata puhdistaa liittymä. Monilla alueilla urakoitsija huolehtii asian kuntoon, mutta löytyy riittävästi esimerkkejä, joiden perusteella voi päätellä muuta. Johtopäätös on vääjäämättä, että sopimukset ovat erilaisia. Tämä on väärin kaikkien asukkaiden kannalta, koska olettaisi maksettujen kiinteistöverojen perusteella , että asiat ovat kunnossa.
Esitän, että selvitetään, onko vika alueittaisissa sopimuksissa vai mahdollisesti valvonnassa ja huolehditaan siitä, että lumenaurausasia hoidetaan kuntoon. Ja tasapuolisesti samalla tavalla eri puolilla kaupunkia.
Samalla esitän, että selvitetään otannan avulla eri alueiden asukkaiden tyytyväisyys katujen talvikunnossa pitoon. Palautteen perusteella kuntalaiset ovat olleet todella tyytymättömiä jäisiin jopa vaarallisiin katuihin. Myönteisiäkin poikkeuksia löytyy. Selvityksen perusteella mahdollisesti muutetaan tämän talvisia käytäntöjä.
Veikko Ervasti
Ari Matila
Latekoe Lawson Hellu
____________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 3.4.2017: Oulun eläinmuseota on tuettava
Oulun eläinmuseon juuret juontavat aina 1700-luvulle. Silloin Johan Julin perusti Ouluun Suomen ensimmäisen minkään alan museon. Linnanmaan museotiloissa on lähes ainutlaatuisesti ilmatilaa lentävien lintujen näytteille. Aivan ainutlaatuinen on Heikki Kangasperkon maalaama 57 metriä pitkä dioraama. Maisemamaalaukset muodostavat hienon ekologisen taustan täytetyille eläimille Ruijasta Hankoon. Kangasperkon dioraamoissa yhdistyvät tiede ja taide todella ainutlaatuisella tavalla.
Oulun eläinmuseo on siis ainutlaatuinen kohde. Museossa käykin vuosittain kunnioitettavat 30 000 vierailijaa. Korkeakoulujen säästöt uhkaavat siirtää eläinmuseon muualle ja arvokasta museoaineistoa aiotaan hävittää. Jos aiotut toimenpiteet toteutuvat, niin kyseessä on kulttuuriskandaali. Oulun kaupunki on jatkuvasti tukenut niin yliopistoa kuin ammattikorkeakoulua, joka on pääosiltaan muuttamassa Linnanmaalle. Esitämme, että Oulu tukee suoraan eläinmuseon nykyisenlaajuista toimintaa, nykyisissä tiloissa.
Oulun valtuuston julisti juhlakokouksessaan Oulun hakevan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Hanketta perusteltiin mm. merkittävillä matkailullisilla näkökulmilla. Näkökulma pitää paikkansa: useimmat Euroopan kulttuuripääkaupungit ovat hyötyneet vähintäänkin merkittävästi tittelistä. Matkailijamäärät ovat kasvaneet kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.
Ainutlaatuisen eläinmuseon lopettaminen ei varmastikaan ole meriittiä hakemukselle. Mielestämme Euroopan kulttuuripääkaupunkihakemuksessa on oltava mukana paitsi Oulun ainutlaatuinen pohjoinen luonto myös Oulun ainutlaatuinen eläinmuseo.
Veikko Ervasti + 37 muuta valtuutettua
__________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 3.4.2017: Lasten leikkipuisto Oulun Kauppatorille
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunki huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna erityisesti pienet kaupunkilaiset rakentamalla leikkipuiston kesän ajaksi kauppatorille. Oulun tori on perheiden suosima paikka viettää kesäpäiviä. Kaupungin ydinkeskustasta on kuitenkin puuttunut lapsille sopivaa tekemistä, mitä puutetta torille rakennettava leikkipaikka paikkaisi. Leikkipuisto toimisi kesän ja alkusyksyn ajan ns. pop up-puistona, joka voitaisiin tarvittaessa purkaa talven tullen.
Keskustan suunnittelussa tulee pitemmälläkin perspektiivillä huomioida eri ikäiset lapset ja heidän perheensä.
Oulussa 3.4.2017
Oulun vihreä valtuustoryhmä
Jenni Pitko
Veikko Ervasti
Satu Haapanen
Janne Hakkarainen
Latekoe Lawson Hellu
Ari Matila
___________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 3.4.2017: Kuukauden kokeilu alennetuilla joukkoliikenteen hinnoilla
Esitän, että tehdään kuukauden kestävä kokeilu, jossa linja-autoliikenteen taksoja alennetaan reilusti ns. hiljaisina tunteina. Tämä kannustaisi linja-auton käyttöön ihmisiä, jotka eivät tarvitse ruuhkatuntien busseja ja jotka mielellään käyttäisivät joukkoliikenteen palveluja päiväsaikaan. Monelle ihmiselle linja-autotaksat etenkin kaupungin reuna-alueilta keskustaan ovat vielä liian hinnakkaita ja usein ainoana vaihtoehtona on jäädä kotiin.
Esitän, että kaupunki ryhtyy pikaisiin toimiin kokeilun toteuttamiseksi jo lähiaikoina.
Oulussa 3.4.2017
Satu Haapanen
Kaupunginvaltuutettu, vihr.
____________________________________________________________________________________
Valtuustoaloite 30.1.2017: Eettisyys Oulun kaupungin toiminnassa
Korruptio on ollut hyvin ajankohtainen aihe julkisuudessa. Valtionhallinto, Helsingin kaupungin opetusviraston tietokonehankintojen 55 miljoonan euron epäselvyydet, Vantaan kaupungin kaavoitus- ja rakennussotkut lahjontaepäilyineen. Meillä Oulussa tutkitaan noin 450 000 euron katoamista 2004-2014 Oulun Suomalaisen yhteiskoulun Nanny Lilius –stipendirahastosta; lisäksi Oulun kaupungin ja ison osuustoimintaliikkeen hyvä-veli-suhteet puhututtavat.
Suomen sija maailmanlaajuisen Transparency Internationalin listalla laski yhdellä sijalla. Suomi on kuitenkin kolmanneksi vähiten korruptoitunut valtio maailmassa. Sinänsä hienoa! Mutta yleensä korruption paljastuminen tulee viiveellä ja laskee sijalukua viiveellä.
Missä on valtaa ja rahaa, siellä on mahdollisuus myös korruptioon, yhteisten varojen väärinkäyttöön. Näin jos vallan ja rahan yhteistoimintaverkostot eivät ole läpinäkyviä ja jos epäilyistä vaietaan tai jos ei ole kanavia, joiden kautta voi turvallisesti ilmoittaa epäilystä.
Kaupunkien, Oulunkin, visioissa, strategioissa ja toimintasuunnitelmissa kerrotaan kauniisti hallinnon ja toiminnan eettisyydestä ja läpinäkyvyydestä. Mutta entä käytännössä, toiminnan perustasoilla? Kaupunkien tarkastuslautakunnat ovat paljon vartijoita. Niidenkin toiminta on suurelta osalta jälkikäteistyötä; sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Valitettavasti luottamushenkilöiden sidonnaisuuslistat näyttävät jäävän vain listoiksi. Ne luottamushenkilöt, joiden nimenomaan pitäisi ilmoittaa sidonnaisuutensa, eivät sitä tee.
Esitän, että varmistetaan toiminnan eettisyys ja läpinäkyvyys mm.:
– Oulun kaupungin seuraavan taloussuunnitelman yksikkökohtaisissa toimintasuunnitelmissa painotetaan toiminnan eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä
– Eettisyyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset konkretisoidaan jokaisessa yksikössä ja viedään käytännön toimintaan
– Luodaan seurantajärjestelmä eettisyyden ja läpinäkyvyyden puutteiden havaitsemiseksi
Veikko Ervasti
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Valtuustoaloite 30.1.2017: Oulun Energian irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta
Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen liittyy useita riskejä, joista vähäisimpiä eivät ole taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät riskit. Toimialan tekemien päivitettyjen arvioiden mukaan esimerkiksi uuden tuulivoiman tuettomat sähköntuotannon kustannukset alittavat parhammillaan jo tällä hetkellä Fennovoiman lupaaman tuotantokustannuksen. Jo lähitulevaisuudessa toimiala ennakoi kustannuseron repeävän tuulivoiman hyväksi merkittävästi. Myös sähkömarkkinoilla käytävän futuurikaupan perusteella näyttää selvältä, että Fennovoiman tarjoama sähkön hinta ei ole millään tavoin kilpailukykyinen voimalan ennakoidun valmistumisen aikaan.
Erityisen suureksi riskin veronmaksajien kannalta tekee se, että Fennovoiman osakkaat ovat sitoutuneet ostamaan kaiken voimalan tuottaman sähkön omistusosuuksiensa suhteessa. Käytännössä Oulun Energian ostama sähkö kilpailee sähkömarkkinoilla pörssisähkön kanssa. Siinä todennäköisessä tilanteessa, jossa Fennovoiman tuottama sähkö on merkittävästi markkinasähköä kalliimpaa, joutuu Oulun Energia maksamaan ylimääräisiä kustannuksia. Tälle veronmaksajien rahalle on Fennovoiman voimalan ylläpitoa parempaa käyttöä.
Hankkeen muita riskejä ovat laitoksen kustannusarvion ja aikataulun pettäminen, mahdolliset EU-pakotteet sekä ydinturvallisuuteen ja jätehuollon järjestämiseen liittyvät epävarmuudet. Fennovoimalla on tähän mennessä ollut suuria vaikeuksia pysyä valtioneuvoston ja STUKin antamissa aikatauluissa.
Julkisesti omistetun energiayhtiön ei ole perusteltua olla mukana näin epävarmassa ja riskialttiissa suurhankkeessa. Se ei ole veronmaksajien edun mukaista. Pääomalla, joka nyt ollaan sitomassa Fennovoima-hankkeeseen, olisi tarpeellisia ja vähemmän riskipitoisia käyttökohteita energiatoimialalla. Nyt panokset pitäisi osoittaa tulevaisuuden energiajärjestelmän rakentamiseen: uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuushankkeisiin ja muihin vähähiilistä ja kestävää energiajärjestelmää edistäviin asioihin.
Kesko-konserniin kuuluva Kestra Oy sai vast’ikään välimiesoikeudelta päätöksen, että se voi irtautua Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeesta. Tämän nojalla näyttää mahdolliselta, että myös Oulun Energia Oy voi irrottautua sitoumuksistaan.
Edellä olevan perusteella vihreä valtuustoryhmä esittää, että Oulun kaupunki käynnistää omistajaohjaustoimet, joiden tavoitteena on Oulun Energia Oy:n irrottautuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.
Oulun Vihreä valtuustoryhmä
—————————————————————————————————————————————————
Valtuustoaloite 30.1.2017: Kasvisruoasta säästöjä ja terveyttä
Kasvisruoan on todettu monissa tutkimuksissa olevan terveellinen ruokavalio. Kasvisten lisäämiseen ja lihansyönnin vähentämiseen ohjaa uusimmat kouluruokasuosituksetkin. Tähän suuntaan kannattaa voimakkaasti liikkua myös Oulun kouluissa, päiväkodeissa ja muissakin Serviisin ravintoloissa.
Lisäämällä kasvisten osuutta Serviisin hankinnoista voi samalla nousta lähiruoan käyttö, sillä Serviisin hankinnoista lähellä tuotettua ruokaa on nimenomaan kasvikset. Niiden osuuden lisääminen lisäisi siis paikallisten ja seudun yritysten hyödyntämistä.
Ehdotankin, että Oulun kouluissa siirrytään kuluvana vuonna kasvispainoitteiseen ruokailuun niin, että suurimpana osana koulupäivistä tarjoillaan kasvisruokaa ja muina päivinä liha- ja kalaruokia kasvisruoan vaihtoehtona. Punaisen lihan tarjoaminen olisi syytä rajoittaa maksimissaan yhteen päivään. Tarkoituksena on siis vähentää kouluikäisten lihansyöntiä ja lisätä kasvisten syöntiä.
Kasvisruoka on ekologinen vaihtoehto ja eläinperäisten tuotteiden rajoittaminen on käytännöllinen tapa olla hidastamassa ilmastonmuutoksen etenemistä. Lihankulutuksen vähentäminen tulisi olla koko kaupungin tavoite.
Kasvisruokavaliolla on paljon terveydellisiä vaikutuksia. Se on esimerkiksi yhteydessä noin 40 prosenttia pienempään riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, jonka hoidon kustannukset kasvavat kokoajan. Lisäksi kasvisruokavalio vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin joten se suosiminen toisi suuria säästöjä sote-puolella.
Jenni Pitko
kaupunginvaltuutettu