Julkaistu Kalevassa 20.9.2020
Karjasillan pientaloalue on ollut yksi Oulun valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä eli RKY-kohteista vuodesta 2009. Karjasilta todettiin poikkeuksellisen laajaksi ja yhtenäisenä säilyneeksi jälleenrakennuskauden asuinalueeksi.
Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, RKY-alueen, tavoitteena on turvata kulttuuriympäristön rakenne, kaupunkikuva ja säilyttää alueella olevia rakennuksia ja ympäristöjä. Tavoitteena on myös sopeuttaa mahdollinen täydennysrakentaminen ja muut muutokset alueen ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Kyse on yhdyskuntarakenteeseen liittyvän historian ja arvojen säilyttämisestä myös tuleville sukupolville.
Rakentaminen on alkanut Karjasillalla vuonna 1940. Vanhimmat talot ovat jo lähes 80-vuotiaita! Karjasilta ei ole silti museo, vaikka RKY-alue onkin. Taloja on uudistettu ja muutamia purkulupia on myönnetty taloihin, jotka eivät ole enää olleet terveellisiä ja turvallisia. Alueen ja rakennuksen paras suoja on asukkaat, jotka pitävät talonsa kunnosta huolta.
Karjasillan asemakaava ja rakentamisohjeet ovat vuodelta 1980. Kaavan lähtökohtana on rakennuskannan säilyminen. Asemakaavan selostuksessa aluetta kuvataan: “Rakennukset muodostavat tiiviitä selvärajaisia katutiloja, joille antaa leimansa rakennusajankohdalle luonteenomaisten mittasuhteiden, materiaalien, muotojen ja yksityiskohtien yhtenäinen käyttö rakennuksissa”. Kaavan tavoitteeksi on kirjattu: “Karjasillan korkeatasoista ja viihtyisää asuinympäristöä on kehitettävä ja ohjattava niin, että sen positiiviset arvot säilyvät samalla kun asukkaille turvataan asuntojen peruskorjaus-, laajennus- ja lisärakennusmahdollisuus”.
Karjasillan asemakaavan muutos on käynnistetty vuonna 2014, jolloin alueen kulttuuriympäristö myös inventoitiin. Koska asemakaavan muutos on kesken, niin päätöksenteossa ollaan jatkuvasti puun ja kuoren välissä. Karjasillalle on rakennettu uusia taloja voimassa olevan asemakaavan perusteella, jonka lähtökohtana on suojella alueen rakennuskantaa. Palaute uusista taloista ei ole aina ollut positiivista, koska osa niistä poikkeaa huomattavasti alkuperäisestä tyylistä.
Nykytilanne on kestämätön kaikkien osapuolten näkökulmasta, kun selkänojana on 40 vuotta vanha kaava. Päätöksenteon läpinäkyvyyden, avoimuuden, luotettavuuden ja rakentajien tasapuolisen kohtelun vuoksi kestävintä on, kun kaavoitus on ajantasaista. Silloin kaikki osalliset tietävät, mistä päätösten perustelut voidaan tarkistaa.
Millaiseksi Karjasilta rakentuu, kun päätöksiä tehdään nyt yksi kohde kerrallaan ilman uudistettuun asemakaavaan linjattuja reunaehtoja? Suuri huoli on, että alueen arvokas kulttuuriympäristö menetetään talo ja tontti kerrallaan. Karjasillan kulttuurihistoriaa kunnioittava kaavamuutos on saatava valmiiksi.
Marjo Tapaninen
rakennuslautakunnan jäsen (vihr.)