7.9.2020
Esa Aalto ja Matias Ojalehto: Valtuustoaloite Merikosken kunnostamiseksI.
Esitämme selvitettäväksi Oulun Merikosken kuivan uoman ympärivuotisen vesittämisen vähintään riittävällä ympäristövirtaamalla kaupunkilaisten, matkailijoiden ja kalastajien virkistykseksi sekä ennen kaikkea uhanalaisten vaelluskalojen; meritaimenen, merisiian ja merilohen ym. kutu- ja poikastuotantoalueeksi. Selvitys voidaan tehdä Suistovisiotyössä hyväksytyn Vesipeilien säilyttämisen selvityksen yhteydessä ilman erillistä uutta selvityskokonaisuutta. Tätä puoltaa myös suistovision kirjaus, että vaelluskalojen palauttamista Merikoskeen edistetään. Selvityksessä tarkasteltaisiin kosken palauttamista erilaisilla keskivirtaamilla (esim. alkaen 12,5 m3/s). Kullekin tarkasteltavalle virtaamalle tutkittaisiin vaikutukset sähköntuotantoon, vaelluskalojen lisääntymispotentiaalin, Vesipuitedirektiivin toteutumiseen, Oulujoen suistoon, kaupungin matkailutuloon ja Merikosken alueen maankäyttöön sekä muihin mahdollisiin esille tuleviin asioihin. Kosken palauttamista voitaisiin tarkastella myös vaiheittain siten, että ensin toteutettaisiin helpoimpia ja edullisimpia ratkaisuja.
Uusien energiainnovaatioiden kehittyminen mahdollistaa tilanteen, jossa Oulun Merikosken ympäristövirtaama ja vaelluskalojen palauttaminen voidaan tehdä yhteystyössä energiatalouden kanssa. Siksi kannattaa yhteistyössä Oulun Energian kanssa tutkia mahdollisuus Merikosken säännöstelypatoon tehtävästä uuden tyyppisestä pienvoimalasta, joka kompensoisi nykyisen voimalan sähköntuotannon pienentymistä.
Merikosken kunnostamisesta ja kehittämisestä on jo tehty alustavat selvitykset jo vuonna 2010 osana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemää tutkimusraporttia koskien Oulujoen luonnonmukaisia ohitusuomia ja vaelluskalojen palauttamista. Aloitteemme liitteenä on SYKE:n asiantuntijan Jukka Jormolan ideasuunnitelma Merikosken kunnostamisen vaihtoehdoista, jota kannattaa hyödyntää selvitystyön pohjana.
Ehdotamme, että tätä selvitystä varten haetaan rahoitusta ulkopuolisista rahoituslähteistä. Onhan vaelluskalojen palauttaminen myös hallitusohjelman kärkihankkeena. Ulkopuolisella rahoituksella ja parhaita asiantuntijoita käyttämällä voidaan löytää Oulun kaupungille parhaat mahdollisuudet ainutlaatuisen Merikosken kehittämiseksi kaupungin sydämessä, ja tukea tällä tavoin myös kulttuuripääkaupunkihanketta.
____________________________________________________________________________________________________
15.6.
Vihreä valtuustoryhmä: Kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunniteltava yhteistyössä nuorten kanssa
Vihreä valtuustoryhmä jättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 15. kesäkuuta valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kuntavaalien äänestyspaikat ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivänä suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa ja sijoitetaan nuorille äänestäjille keskeisiin paikkoihin.
Oulun kaupungissa on viime vuosina kehitetty ja edistetty konkreettisesti nuorten osallistumismahdollisuuksia. Tätä kehityssuuntaa on syytä jatkaa, jotta tulevaisuudessa yhä useampi nuori kokee niin omaan elämäänsä kuin yhteiskuntaan vaikuttamisen luontevana. Kun kuntavaalien 2021 äänestyspaikat suunnitellaan yhteistyössä nuorten kanssa, madaltaa se toivottavasti äänestyskynnystä kuitenkaan tuottamatta Oulun kaupungille ylimääräisiä kustannuksia.
“Oulussa halutaan muun muassa nuorten politiikkakoulun avulla saada nuoret ajattelemaan, että olemalla aktiivinen maailma on muutettavissa ja asioihin voi vaikuttaa. Äänestäminen on yksi tärkeä vaikuttamiskeino ja se tulee tehdä nuorille houkuttelevaksi”, sanoo kaupunginvaltuutettu Heikki Kontturi (vihr.).
Viime kuntavaaleissa jopa lähes kaksi kolmasosaa nuorista jätti äänestämättä, kun koko väestön äänestysaste oli 57 prosenttia. Äänestyspaikkojen sijoittaminen nuoret huomioiden on konkreettinen teko nuorten osallisuuden vahvistamiseksi ja se tukee erinomaisesti keväällä 2020 Oulussa käynnistyneen Nuorten politiikkakoulu -hankkeen tavoitteita.
“On surullista, kuinka moni nuori päätti olla käyttämättä oikeuttaan äänestää viime kuntavaaleissa. Nuoret on ehdottomasti otettava mukaan entistä vahvemmin niin päätösten valmisteluun, suunnitteluun kuin toteutukseen”, korostaa kaupunginvaltuutettu Susa Vikeväkorva (vihr.).
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että keskusvaalilautakunnan tulee valmistella esitykset äänestyspaikkojen sijainnista nuoria kuullen. Äänestyspaikkojen sijainnit pitää suunnitella yhteistyössä nuorisovaltuuston, toisen ja korkea-asteen opiskelijakuntien, nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Keskusvaalilautakunta voi pyytää lausunnon nuorten edustajilta äänestyspaikkojen sijoittelusta ja kutsua kokoukseen suunnittelemaan tapoja tavoittaa nuoria entistä paremmin.
____________________________________________________________________________________________________
15.6.
Susa Vikeväkorva ja Henna Määttä: Tienvarsien meluvallit pölyttäjähyönteisille sopiviksi elinympäristöiksi – niityiksi
Pölyttäjähyönteisten määrä maailmassa on kutistunut hälyttävästi. Niiden häviäminen on katastrofi niin luonnolle kuin ihmiselle. Viljelykasveista 75 prosenttia tarvitsee hyönteispölytystä. On huolestuttavaa, että yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistä uhkaa sukupuutto. Lähes joka viides tärkeimmistä pölyttäjistä on uhanalainen Suomessa. Vieraslajit, hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt ja ilmastonmuutos ovat syitä pölyttäjähyönteisten häviämiselle.
On toteutettava tekoja, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Niittyjen perustaminen on poikkeuksellisen tärkeää pölyttäjille. Täten esitämme, että Oulun kaupunki muuttaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa tienvarsien meluvallit pölyttäjähyönteisille sopiviksi elinympäristöksi – niityiksi. Tulevaisuudessa on huomioitava myös entistä tarkemmin niittyjen säilyttäminen ja mahdollisesti uusien niittyjen perustaminen.
____________________________________________________________________________________________________
24.2.
Latékoé Lawson Hellu: Aurinkoenergian hyödyntäminen kaupungin suurkouluissa
Oulun kaupungin suurkouluissa on useita satoja tabletteja ja kannettavia tietokoneita. Näitä koneita ladataan käytännössä vuoden jokaisena päivänä. Laitteet ovat varastoituna ja latauksessa erillisissä latausvaunuissa. Oulu voisi toimia esimerkkinä ja hyödyntää aurinkoenergiaa laitteiden latauksessa.
Toiminnan hyödyt painottuvat energiansäästöön sekä ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Samalla saadaan arvokasta kokemusta siitä, miten aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Tällaiset ratkaisut tulevat yleistymään koko maassa ja Oulun kaltaisen teknologiakaupungin kannattaa olla kehityksen kärjessä. Esimerkiksi yleistyvien sähköautojen latauspisteitä voisi valjastaa toimimaan aurinkoenergialla. Hyödyiksi voidaan laskea myös paloturvallisuuden parantuminen. Tällainen toiminta pakottaa koulut panostamaan latauspaikkojen laatuun ja sijaintiin. Kun latauspaikat vakiintuvat, voidaan silloin myös panostaa niiden paloturvallisuuteen.
Toiminta voidaan aloittaa ensin yhdestä suurkoulusta. Aluksi koulusta kartoitetaan mahdolliset tablettien latauspaikat ja suunnitellaan aurinkopaneelien asennus. Kun tästä on saatu kokemuksia, toimintaa voidaan laajentaa toisiin kouluihin.
____________________________________________________________________________________________________
24.2.
Jaana Isohätälä: Viittomakieli Oulun kieliohjelmaan
Monet viittomakieltä käyttävät perheet Suomessa ja Oulussa kokevat, että riittävää tietoa ja tukea kuurojen tai huonokuuloisten lasten viittomakielen oppimiseen on vaikea saada. Tilanne on huolestuttava, koska viittomakieli on kuuroille ja monille huonokuuloisille lapsille heidän ensisijainen ja aito äidinkielensä, jonka avulla he viestivät, oppivat, ilmaisevat itseään ja sanoittavat tunteitaan. Tuki viittomakielen oppimiseen on tärkeää, sillä kuuro tai kuulovammainen lapsi syntyy usein kuuleville vanhemmille, jolloin yhteys viittomakieleen ja viittomakieliseen kulttuuriin ei synny luonnostaan, toisin kuin muissa kielissä.
Oulun kaupunki tarjoaa monenlaisia palveluita (esim. tulkkaus) viittomakielisten lasten tueksi, mutta tieto näistä palveluista on hajanaista ja suppeaa avoimissa tietolähteissä ja vanhemmilta vaaditaan osaamista ja pitkäjänteistä työtä vaatia lapselleen riittäviä palveluja. Silti kaikki kuurot lapset eivät välttämättä saa mahdollisuutta oppia ja käyttää viittomakieltä, jos lapsen kuuleminen onnistuu sisäkorvaistutteilla. Istute ei kuitenkaan tee kuulosta kuulevan kuuloon verrattavaa ja sen toiminnassa saattaa olla teknisiä häiriöitä esimerkiksi kesken päiväkoti- tai koulupäivän. Viittomakielen oppimisen epääminen näiltä lapsilta tarkoittaa, ettei heillä ole sellaista äidinkieltä, joka kuulevilla lapsilla on. Monet perheet kokevatkin, että viittomakieli nähdään toissijaisena, epäaitona kielenä. Suomalaista viittomakieltä ei esimerkiksi ole mainittu Oulun kaupungin kieliohjelmassa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että suomalainen viittomakieli lisätään Oulun kaupungin kieliohjelmaan. Lisäksi Oulun kaupungin verkkosivuille tulee luoda sivu, jonne kootaan tietoa viittomakielen oppimisen ja opetuksen mahdollisuuksista Oulun kaupungissa, erityisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa. Oulun kaupungin tulee varmistaa, että kuurojen ja huonokuuloisten lasten palveluissa tarjotaan aidosti mahdollisuus viittomakieleen. Nämä muutokset tukisivat muun muassa YK:n vammaissopimuksen ja Suomen hallitusohjelman tavoitteita kielellisten oikeuksien toteutumisesta.
____________________________________________________________________________________________________
27.1.
Satu Haapanen: Omaishoitajien harkinnanvaraisten vapaiden asiakasmaksu
Kunnan perspektiivistä katsottuna omaishoito on erittäin edullinen hoidon järjestämisen
vaihtoehto. Palvelujärjestelmä ei kuitenkaan ole kehittynyt riittävästi omaishoitoa tukevaksi.
Omaishoidossa on yhä vaikeahoitoisempia henkilöitä, siksi on myös lupa odottaa omaishoitoa
tukevia, tarpeen mukaisia, kohtuuhintaisia palveluja vaativan hoivatyön mahdollistamiseksi.
Oulussa omaishoidontukea saavia henkilöitä oli vuonna 2018 noin 1800 henkilöä.
Omaishoidontuen suuruus Oulussa on noin 400 euroa tai 900 euroa ja tuki on veronalaista
tuloa. Omaishoidon tuen kriteerien ollessa tiukat, voidaan sanoa suurinta tukea saavien
hoitavan laitoskuntoisia läheisiään. Keskimääräinen laitoshoidon kustannus on noin 3000
euroa kuussa eli 36 000 euroa vuodessa. Oulussa omaishoidon tukea maksetaan
omaishoitajalle vuodessa maksimissaan noin 10 000 euroa. Tästä voidaan laskea
omaishoidon säästävän Oulun kaupungille vuositasolla useita miljoonia euroja.
Tällä hetkellä omaishoitajien kipeästi tarvitsemien vapaapäivien mahdollistaminen on
keskeinen omaishoitajien tukemisen ja kotona asumisen mahdollistamisen kysymys .
Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään 2-3 vuorokautta kuukaudessa.
Kun hoidettavalle järjestetään palveluja lakisääteisen vapaan ajaksi, niin asiakasmaksu on
enintään 11,40 €/vuorokausi . Oulun kriteerien mukaan yksilölliseen harkintaan perustuen
omaishoitaja voi saada myös harkinnanvaraista vapaata, korkeintaan 5-6 vuorokautta
kuukaudessa. Harkinnanvaraisen vapaan osalta peritään voimassa olevat
hyvinvointilautakunnan päätöksen mukaiset asiakasmaksut. Esimerkiksi
lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta hoidosta palvelukodissa tai perhehoidossa peritään
tilapäishoidon maksu 31,30 €/vrk.
Maksimaaliset lakisääteiset + harkinnanvaraiset vapaat (8 vuorokautta) tulevat siis
maksamaan omaishoidettavalle sekä koko omaishoitoperheelle kohtuuttoman paljon eli
190,70/kk . Nämä asiakasmaksut saattavat tuottaa tilanteen, että esimerkiksi myönnettyä
harkinnanvaraista vapaata ei pidetä, jolloin riski omaishoitajan uupumisesta kasvaa. Lisäksi
omaishoitoperheillä voi olla myös muita omaishoitoa tukevia palveluita, joista peritään myös
asiakasmaksut. Joissakin kunnissa/kuntayhtymissä myös harkinnanvaraisissa vapaissa sovelletaan
omaishoitolain mukaista vapaan asiakasmaksua (11,40 €/vrk).
Teen valtuustoaloitteen Oulun kaupungille, jotta omaishoitajan harkinnanvaraisen
vapaan ajaksi hoidettavalle järjestetyistä palveluista perittäisiin sama asiakasmaksu
kuin lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetyistä palveluista; eli 11,40 e/vuorokausi.
Tämä mahdollistaisi omaishoitajien vapaiden pitämistä paremmin, sekä lisäisi heidän
jaksamistaan.