Oulun kaupunginhallitus päätti 15.2. palauttaa valmisteluun esityksen uudesta luonnonsuojelualueesta äänin 7–6. Suojelualue olisi perustettu Hietasaaren Loistokariin eli meren rantaan lintutornin edustalle ja lähelle Mustasalmen suuta.
Yhdyskuntalautakunnassa yksimielisesti hyväksytty esitys törmäsi kaupunginhallituksen enemmistön epäilyihin ja suojelun tarpeen kyseenalaistamiseen.
Tilanne on ristiriitainen: Oulu pyrkii niittämään mainetta luonnonläheisenä matkakohteena, mutta kaupunginhallituksen enemmistö ei halunnut perustaa luonnonsuojelualuetta Nallikarin matkailukeskittymän läheisyyteen ja kävelymatkan päähän keskustasta. Tällainen helposti saavutettava luonnonsuojelualue puuttuu Oulusta kokonaan.
Päätös jättää suojelualue perustamatta kertoo, että osa päättäjistä vähättelee suojelualueiden matkailullista vetovoimaa ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kiireellisyyttä.
Kaupunginhallituksen vihreät äänestivät suojelualueen perustamisen puolesta, samoin sosiaalidemokraatit ja vasemmisto. Näimme, että Loistokarin luonnonsuojelualue olisi houkutteleva käyntikohde Hietasaareen, jota haluamme kehittää luonnonläheisenä elämysten saarena kaupunkilaisille ja matkailijoille.
Suojelualueella ei olisi kielteisiä vaikutuksia: alueella saisi edelleen esimerkiksi kävellä, kalastaa, marjastaa ja sup-lautailla. Rakentaminen puolestaan on jo nykyään rajoitettua, sillä alueella on erityisesti suojeltavaa lajistoa. Luonnonsuojelualueen status kuitenkin toisi lajien harvinaisuutta kävijöiden tietoisuuteen.
Luonnonsuojelualueiden vetovoima on viime vuosina vahvistunut, mistä kertoo kansallispuistojen kävijämäärien kasvu. Loistokarin luonnonsuojelualue tarjoaisi Hietasaaressa kävijöille mielenkiintoisen luontokohteen huvipuistojen ja Nallikarin hiekkarannan lisäksi. Esimerkiksi Turun Ruissalossa on useita luonnonsuojelualueita muiden matkailukohteiden ohella.
Suojelualueen vastustajat saattavat ajatella, että Sanginjoen suojelualueen perustaminen oli riittävä ekoteko pitkäksi aikaa. Todellinen luonnonsuojelu tarkoittaa kuitenkin erilaisten ekosysteemien turvaamista – siis paitsi metsän myös merenrantaluonnon.
Emme myöskään voi ajatella, että kaupungin maille ja vesille perustettavista luonnonsuojelualueista pitäisi aina saada miljoonakorvaukset. Perustuslainkin mukaan vastuu luonnon monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Aivan erityisesti sen pitäisi kuulua julkisille maanomistajille, kuten kunnille ja valtiolle. Vain yhdessä toimien ja kaikki elinympäristöt huomioiden voimme todella suojella luonnon monimuotoisuutta.
Jaana Isohätälä
valtuutettu ja kh:n jäsen (vihr.)
Esa Aalto
valtuutettu ja yhdyskuntalautakunnan jäsen (vihr.)
Oulu
Julkaistu Kalevassa 23.2.2021