Julkaistu Rantapohjassa 20.5.2021
Digitalisoitumisen pitää olla inhimillistä
Digitalisaatio muuttaa maailmaa lähellä ja kaukana. Ostamme, opiskelemme, seurustelemme, kommunikoimme, työskentelemme ja hoidamme terveyttämme ja talouttamme enemmän ja enemmän verkossa. On perusteltua ajatella, että koko elämäntapamme on muutoksessa.
Investoimme sotien jälkeen hyvinvointiyhteiskunnan tukipylväisiin, kuten koulutukseen ja kansan terveyteen. Maailmamme on muuttunut, tarvitsemme uusia tukipylväitä vanhojen rinnalle.
Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuun täysistunnossa komission tekemän perustavanlaatuisen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, jolla voitaisiin investoida uusiin digitaalisiin valmiuksiin, infrastruktuuriin, osaamisen parantamiseen sekä hallintojen ja kansalaisten välisen vuorovaikutuksen nykyaikaistamiseen. Ohjelman tavoitteena se, että nämä investoinnit rakentaisivat tulevaisuudessa vaurautemme perustan.
Komission esitys tähtää siihen, että valmiudet digitaalisen talouden, yhteiskunnan ja demokratian rakentamiseksi ovat olemassa ja että ne ovat myös julkisen sektorin ja yritysten saatavilla.
Ohjelmalla pyritään myös kasvattamaan EU:n suurteholaskenta (high performance computing) ja datankäsittelyvalmiuksia ja varmistamaan niiden laajamittainen käyttö, erityisesti yleistä etua koskevilla aloilla, kuten terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla, että yrityksissä, joista erityisesti pk-yrityksissä.
Lisaksi ohjelma pyrkii·kasvattamaan keskeisiä tekoälyyn liittyviä valmiuksia, kuten tekoälyalgoritmien dataresursseja ja kirjastoja, ja asettamaan ne kaikkien yritysten ja julkishallintojen saataville.
Tavoitteena on myös, että nykyinen ja tulevaisuuden työvoima, sekä opiskelijat, voivat hankkia helposti digitaalista osaamista ja että tätä osaamista voi saada sijaintipaikastaan riippumatta.
Maailmanlaajuinen digi-muutos tarjoaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Euroopassa on maailman johtava tekoälyn tutkimusyhteisö sekä joukko tekoälyalan asiantuntemusta tarjoavia pieniä yrityksiä, mutta tekoälyn markkinat ovat heikosti kehittyneet jos niitä verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Kyberturvallisuuteen liittyvien julkisten investointien hajanaisuus ja suhteellisen alhainen taso on itsessään yhteiskunnallinen ja taloudellinen riski. Lisäksi, Euroopan kyberteollisuus on turhan hajanainen, eikä alalla ole tarpeeksi suuria toimijoita. Tekniset asiantuntijatyöpaikat tekoälyn, data-analyysin ja kyberturvallisuuden kaltaisilla aloilla jäävät täyttämättä – komission mukaan näillä aloilla on Euroopassa nykyisin yli 350 000 avointa työpaikkaa. Euroopassa investointivaje tulee selvästi esiin siinä, että tarjonta ei riitä tyydyttämään viimeisimmän teknologian kasvavaa kysyntää. Ohjelman tavoitteena on muuttaa tilanne konsanaan.
Digimyrskyssä navigoidessa itseisarvo ei kuitenkaan voi olla se, että jokainen pysyttäytyy itsepintaisesti muutoksessa mukana ja heittää vanhoilla hyvillä tavoilla vesilintua. Tärkeää on sen sijaan se, että muutos tuo esimerkiksi ihmisille luontaista helpotusta arkeen, lisää turvallisuutta kotona ja päivittäisessä elinympäristössä, antaa mahdollisuuden oppia uutta, saada ääneensä kuuluville ja tekee paatoksenteosta avoimempaa.
Digitalisaation hiipimisestä elämäämme voisikin ehkä ajatella niin, että paljon pitää muuttaa, jotta hyväksi todettujen perusasioiden ei tarvitse muuttua.
Eeva Heikkilä
kuntavaaliehdokas (vihr.)