Julkaistu Kalevassa 9.10.2021
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala esitteli kaupungin ensi vuoden talousarvioesityksensä 5.10.2021. Me Oulun hyvinvointilautakunnan jäsenet olemme hyvin huolissamme esitykseen sisältyvistä kovista menoleikkauksista hyvinvointipalveluihin.
Oulun hyvinvointipalveluissa on kuluneen vuosikymmenen aikana tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja eri säästötoimia. Näin hyvinvointipalvelujen kustannuskehitystä on saatu taitettua alas kumulatiivisesti yli puoli miljardia euroa. Välttämättömien toimenpiteiden yhteydessä on jo jouduttu nipistämään liikaa ennaltaehkäisevistä ja perustason palveluista. Se on johtanut siihen, että kalliiden erikoistason palveluiden tarve on kasvanut ja kustannuskehitys palautunut kasvu-uralle.
Esimerkiksi lastensuojelun huostaanotot ovat lisääntyneet vuodessa yli 60 prosenttia ja kiireelliset sijoitukset yli 30 prosenttia. Tämä on erittäin huolestuttavaa.
Hyvinvointipalvelujen tämän vuoden ennustettu toimintakate, eli menojen ja tulojen erotus, on vajaa 707 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta noin 50 miljoonaa euroa. Nyt julkistetussa esityksessä hyvinvointipalvelujen ensi vuoden toimintakatteeksi esitetään noin 706 miljoonaa euroa, eli vajaa miljoona euroa vähemmän kuin tämän vuoden arvioitu toteutuma.
Oululla on taloushaasteita, mutta alibudjetoinnilla tehtyä keinotekoista säästämistä ei voida katsoa perustelluksi lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Esitetty leikkaus hyvinvointipalveluihin ei ole realistinen. Käytännössä se tarkoittaisi jo nyt aliresursoiduista ennaltaehkäisevistä ja peruspalveluista leikkaamista sekä henkilöstön kannalta lisää venymistä.
Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että alibudjetointi leikkaa merkittävästi tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitusta. Se veisi kansalaisten uskoa demokratiaan ja palvelujärjestelmään, jos itse aiheutetun rahoitusvajeen vuoksi joudutaan heti heikentämään palveluiden laatua. Uhkana on inhimillinen hyvinvointivaje.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus valtiolta tulee siten, että lasketaan alueen kuntien ja sote-kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2021 toteumasta 50 prosenttia ja vuoden 2022 talousarvioluvuista 50 prosenttia. Siihen lisätään erilaisia indeksitarkistuksia.
Oulun osuus on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalveluiden kustannuksista noin puolet. Jos Oulu alibudjetoi sote-kustannuksissa noin 50 miljoonaa euroa, leikkautuu hyvinvointialueen rahoituksesta toistakymmentä miljoonaa euroa.
”Oululla on taloushaasteita, mutta alibudjetoinnilla tehtyä keinotekoista säästämistä ei voida katsoa perustelluksi lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.”
Ymmärrämme, että kaupungin taloudesta vastuulliset haluavat minimoida hyvinvointipalveluiden kustannukset, koska sillä on osittain vaikutusta myös kuntien asemaan tulevina vuosina. Kunnilta leikattava veroprosentin leikkaus lasketaan kuitenkin valtakunnallisesti, eli vaikutus on hyvin pieni.
Kaupungin tuleviin valtionosuuksiin sillä on toki merkitystä. Kyseessä on siis ristiriita kaupungin ja tulevan hyvinvointialueen etujen välillä. Asukkaat ja asiakkaat ovat kuitenkin molemmissa samat. Poliittisten päättäjien tulisikin löytää oikeudenmukainen kompromissi ja arvioida tulevan vuoden kustannukset todenmukaisesti.
Vetoamme vilpittömästi Oulun päättäjiin, että hyvinvointipalveluihin varataan mahdollisimman realistinen talousarvio viimeiselle vuodelle ennen hyvinvointialueelle siirtymistä ja turvataan näin kaupunkilaisten välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Susa Vikeväkorva
puheenjohtaja (vihr.)
Susanna Kisner
varapuheenjohtaja (kesk.)
Anneli Näppä (kesk.)
Olli Heikkilä (kesk.)
Erika Taube-Säkkinen (kok.)
Pekka Simonen (kok.)
Päivi Hirsso (kok.)
Veli-Matti Holappa (ps.)
Henri Aavavirta (ps.)
Olli Kohonen (vas.)
Outi Einistö (vas.)
Latékoé Lawson Hellu (vihr.)
Kaarina Torro (sd.)
Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta