Mielenterveyden ensiaputaitojen koulutusta oppilaille ja opettajille

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat olleet pitkään kasvussa, eikä vallitseva koronapandemia ole helpottanut tilannetta. Koronalla on valtavat vaikutukset ihmisten arkeen ja jaksamiseen sekä lisäksi talouteen. Tutkimusten mukaan  talouskriisit heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia, etenkin mielenterveyttä, ja lisäävät käytöshäiriöitä. Tästä syystä muun muassa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö suosittaa, että etenkin talouskriiseissä on tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten pärjäävyyttä sekä tukea mielenterveyttä. Mielenterveystaitojen opettaminen ei yksin ratkaise näitä rakenteellisia ongelmia tai korvaa yhteiskunnan tukiverkkoja.  Se on kuitenkin toimiva ja kustannustehokas keino ennaltaehkäistä ongelmia ja tarjota koko ikäryhmälle entistä parempia keinoja kohdata elämän haasteita ja tukea toisiaan.

Koululaisia opetetaan antamaan ensiapua sydänkohtauksen tai onnettomuuden varalle. Harva koululainen kuitenkaan saa ensiapukoulutusta siihen, kuinka autetaan koulukaveria, jolla on paniikkikohtaus, tai ystävää, joka kokee itsetuhoisia ajatuksia.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa on panostettava entisestään arkipäivän mielenterveystaitojen opetteluun. Opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja johdonmukaista. Näin voimme ennaltaehkäistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmia, edistää tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, ja vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Samalla ehkäistään kiusaamista mielenterveyden riskitekijänä.

Esitämme, että jokaisessa Oulun koulussa toteutetaan oppilaille ja opettajille kahden koulupäivän mittainen mielenterveyden ensiavun koulutus. Koulutus sisältää mielenterveyden ja oman hyvinvoinnin vahvistamisen perusteet, ohjeita riskitilanteiden tunnistamiseen ja muiden auttamiseen,  oppimateriaalin elämänkriiseistä selviämiseen sekä erilaisten mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen.  Koulutus voidaan toteuttaa mielenterveyden ammattilaisen tai mielenterveyden ensiapukouluttajaksi koulutetun opettajan avulla. Koulutus tulee suunnata myös opettajille, jotta he saavat lisää välineitä ja tuoretta tutkimustietoa mielenterveystaitojen edistämiseen sekä oppilaiden psyykkisen hyvinvoinnin seuraamiseen ja vahvistamiseen.

Oulussa 22.2.2021
Henna Määttä (vihr.)
Jenni Pitko (vihr.)
Susa Vikeväkorva (vihr.)

________________________________________________________________________________________

Esteettömyyskoordinaattorin toimen perustaminen

Kuntalain ensimmäisen pykälän ja toisen momentin mukaan kunnan tulee ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla”.

Esteettömyyden huomioiminen perustuu yhdenvertaisuuslakiin ja myös YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka painottaa sopijaosapuolten – Suomi muiden mukana – tietoisuutta ”siitä, että esteettömyys ja saavutettavuus on tärkeää fyysisessä, sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä tiedottamisessa ja viestinnässä, jotta vammaiset henkilöt voisivat täysimääräisesti nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista…” Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten edistäminen perustuu muun muassa EU:n saavutettavuusdirektiiviin.

Esteettömyys kunnassa palvelee jokaista: rakennusten ja ympäristöjen esteettömyys palvelee ikähmisiä, pienten lasten kanssa liikkuvia, liikuntarajoitteisia ja aisteja eri tavoin käyttäviä. Tiedon ja erilaisen informaation saavutettavuus lisää osallisuutta, ymmärtämistä ja yhdenvertaisuutta. Päiväkotien ja koulujen esteettömyyden tarkoituksena on palvella oppimista ja lapsen tasa-arvoista kasvun ja kehittymisen mahdollisuutta. Ikäihmisten toiminnan esteettömyys mahdollistaa terveen ja laadukkaan täysipainoisen vanhuuden.

Lähtökohtana kunnan toiminnassa pitää olla kunnan palvelujen saavutettavuus kaikille kuntalaisille. Esteettömyys lisää jokaisen turvallisuutta ja mahdollisuutta valita asuinpaikkansa, tehdä työtä, osallistua, opiskella ja harrastaa. Esteettömyys mahdollistaa itsenäisen elämän.

Esitämme esteettömyyskoordinaattorin toimen perustamista Oulun kaupungin konsernipalveluihin. Hänen tehtävänsä olisi toimia yhteyshenkillönä kuntalaisiin päin, eri toimialojen neuvonta esteettömyysasioissa, viestinnän esteettömyyden ja monimuotoisuuden varmistaminen ja esteettömyyteen liittyvien ongelmien kartoittaminen. Esteettömyyskoordinaattori voi antaa lausuntoja päätöksentekoon esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Hän voi tehdä esteettömyystarkastuksia ja hän voisi toimia vammaisneuvoston esittelijänä ja sihteerinä.

Esitämme esteettömyyskoordinaattorin toimen perustamista Oulun kaupunkiin 1.1.2022 alkaen.

22.2.2021
Vihreä valtuustoryhmä
Oulu

________________________________________________________________________________________

Puhe- ja läsnäolo-oikeus sekä suora aloiteoikeus valtuustossa Oulun Nuorten
Edustajistolle

Oulun osallisuuden ja vaikuttamisen -ohjelmassa korostetaan kuntalaisten osallisuutta ja
vaikuttamista. Tavoitteena on, että oululaiset osallistuvat kunnan ja sen toiminnan pitkän
aikavälin suunnitteluun sekä toiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Tämä perustuu
kuntalakiin, jonka mukaan kunnan asukkailla on oikeus vaikuttaa ja osallistua kunnan
toimintaan. Kuntalaissa (26§) nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksista määritellään
seuraavaa: “Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen
toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on
merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön,
asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan
lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten
osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.”

Ensimmäinen Oulun Nuorten Edustajisto (ONE) on aloittanut toimintansa Oulussa vuonna
2010 ja se on toiminut alueellisten lasten ja nuorten osallisuusryhmien rinnalla. ONE
muutettiin nuorisovaltuustoksi vuoden 2018 alussa. ONE pyrkii toiminnallaan ajamaan
jokaisen oululaisen nuoren hyvinvointia kaupungin päätöksenteossa. ONEn tehtäviin kuuluu
esimerkiksi oululaisten nuorten (alle 29-vuotiaiden) aseman edistäminen ja kehittäminen
ilman uskonnollisia tai puoluepoliittisia sidonnaisuuksia. ONE toimii myös nuorten äänenä ja
tuo näiden näkökulmia esille päätöksiä tehtäessä.

Oulussa on parannettu toimintaedellytyksiä nuorten aitoon osallistumiseen ja myönnetty
muun muassa puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikkiin lautakuntiin ONEn jäsenille. Lisäksi Oulussa
toimii vuosina 2020-21 Sitran rahoittamana Nuorten politiikkakoulu, joka siirtyy tänä vuonna
ONEn edelleen kehitettäväksi.

Nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksia on kehitetty useissa kunnissa ja Oulun
täytyy suurena kaupunkina ja maakunnan keskuskaupunkina olla kehittämisessä
etujoukoissa. Vuoden 2019 Nuorisovaltuustoselvityksen mukaan nuorisovaltuuston
edustukselliset vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Kyselyyn vastanneista kunnista
83 %:lla on nuorisovaltuuston edustaja läsnä puhe- ja läsnäolo-oikeudella ainakin yhdessä
lautakunnassa ja 56 %:lla kunnanvaltuustossa.

Demokratiakasvatukselle ja osallisuuden kokemuksille on tarvetta enemmän kuin koskaan.
Tämän osoittavat demokratiaan kohdistuneet hyökkäykset eri puolilla maailmaa, myös
omassa maassamme. ONE:n vaikuttamismahdollisuuksia voidaan kehittää edelleen. Näin
vahvistamme myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta. Voimme huomioida nuoret entistä
paremmin omana erityisryhmänään niin päätöksenteossa kuin sen valmistelussa. Tästä
syystä esitämme, että ONE saa edustajalleen puhe- ja läsnäolo-oikeuden valtuuston
kokouksissa sekä suoran aloiteoikeuden valtuustolle.

Oulussa 25.1.2021
Vihreä valtuustoryhmä

________________________________________________________________________________________

Lisää luontoa Ouluun

Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin mukaan nykymenolla jopa miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon. Meillä Suomessa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan mukaan kaikkia. Kaupungeilla on erinomaiset edellytykset vahvistaa luontotyötä – ja tuottaa näin monenlaisia hyötyjä asukkailleen. Ohessa ratkaisuja, jotka käyttöönottamalla Oulu olsallistuu luontokadon torjumiseen ja luo samalla asukkailleen mahdollisuuksia osallistua tähän työhön ja nauttia luonnosta lähellä.

1) Pyritään luonnon ennallistamisen pääkaupungiksi

Oulun luontoympäristö on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa niin metsien talouskäytön kuin soiden kuivattamisen vuoksi. Metsiä voidaan ennallistaa ja esimerkiksi turvetuotannosta poistuvia soita voidaan ennallistaa lintukosteikoiksi. Määrätietoisen työn avulla Oulusta voidaan tehdä luonnon ennallistamisen valtakunnallinen ja jopa kansainvälinen kärkikaupunki.

Nostetaan seuraavassa kaupunkistrategiassa luonnon ennallistaminen keskiöön. Kutsutaan talkoisiin kaupunkikonsernin lisäksi yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset.

2) Käynnistetään toimialarajat ylittävä kärkihanke niittyjen lisäämiseksi

Luontotyö voi ja sen pitää näkyä muuallakin kuin kaupungin ympäristö- ja puistoyksiköissä. Paljon mahdollisuuksia piilee toimialojen yhteistyössä. Niittykärkihankkeessa voidaan kehittää luontoratkaisuja yllättävissäkin yhteyksissä – esimerkiksi päiväkotien pihoilla, toimistojen katoilla ja teiden pientareilla.

Kehitetään kaupungille oma niittyseos, jossa suositaan paikallisia luonnonkukkia. Suositaan seosta kaupungin omilla viheralueilla. Laaditaan niittyjen hoitamisesta opas ja tarjotaan siemeniä myös taloyhtiöiden ja asukkaiden käyttöön.

Niittykärkihankkeessa voisi luontonäkökulmaan nivota mukaan esimerkiksi mielenterveystyön, liikunnan tai kulttuurin.

3) Perustetaan lintukosteikkojen lippulaivakohde

Luontotyö tarvitsee lippulaivoja, jotka osoittavat uusien ratkaisujen toimivuuden ja rohkaisevat muita soveltamaan niitä. Suomen tunnetuin esimerkki on Helsingissä maantäyttöalueelle tehty Vuosaarenhuippu. Onnistuessaan mallialue voi saada kansallista ja jopa kansainvälistä huomiota.

Perustetaan lippulaivakohde lintukosteikkojen luomiseksi luonnoltaan heikentyneelle alueelle kuten sorakuoppaan tai entiselle teollisuusalueelle. Tehdään kohteesta vetovoimainen nähtävyys ja virkistysalue, ja sovelletaan kehitettyjä ratkaisuja laajemmin kaupungin toiminnassa.

4) Lisätään ennallistaminen metsien hoidon työkalupakkiin ja lisätään lahopuun määrää

Oulu omistaa paljon metsämaata. Luontoarvoja voidaan palauttaa metsiin ekologisella ennallistamisella jolloin esimerkiksi talouskäytössä ollut metsä kulotetaan. Ennallistamisen avulla voidaan myös lisätä luontokohteiden kiinnostavuutta virkistys- ja ulkoilualueina.

Lahopuun puute on Suomessa merkittävin yksittäinen metsäluonnon uhanalaistumisen syy. Eri lajit tarvitsevat eriasteisesti lahonnutta ainesta. Asetetaan lahopuun lisäämiselle määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.

5) Lietetatar Suiston kehittämisen kärjeksi

Uhanalaisten eliöiden ja luontotyyppien vaaliminen edellyttää suunnitelmallista otetta. Tehdään Oululle ominaisten uhanalaisten lajien ja luontotyyppien vaalimisesta paikallinen ylpeyden aihe. Vahvistetaan toimia niin, että työllä on valtakunnallista merkitystä. Otetaan valitut lajit ja luontotyypit huomioon kattavasti niin strategioissa, kaavoituksessa kuin hoitotoimissa.

Yksi paikallinen korostettava laji Oulussa on lietetatar jokisuiston alueella.

6) Otetaan kaupunkilaiset mukaan luonnonhoitoon

Osallistetaan kaupunkilaiset vaalimaan luontoa. Tarjotaan paikallisille asukkaille ja yhdistyksille mahdollisuuksia esimerkiksi hoitaa niittyjä, istuttaa uhanalaisia puita ja ennallistaa soita. Otetaan kaupunkilaiset mukaan myös valitsemaan kohteita ja suunnittelemaan toimia.

Hupisaarten purojen kunnostustukseen kolme vuotta sitten osallistui paljon oululaisia vapaaehtoisia. Tällaisia osallistavia hankkeita voisi olla jatkuvasti käynnissä.

25.1.2021
Jenni Pitko, kaupunginvaltuutettu (vihr.)