Oulun lukioverkon tiivistämiseen satelliittimallilla
Julkaistu Kalevan mielipidepalstalla 5.11.2015
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen esitti budjetissaan lukioiden keskittämistä Remonttiryhmä 2:ssa käsitellyn ns. kampusmallin mukaisesti. Esitys merkitsisi viiden lukion lakkauttamista, ja Oulun keskustan alueelle jäisi kuusi suurehkoa lukiota. Arvioidut säästöt olisivat 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kampusmallin ideana olisi saada lukioiden keskittämisellä suurempia yksiköitä ja vapautuvat rakennukset peruskoululaisten käyttöön. Näin säästyttäisiin 3-5 uuden peruskoulun rakentamiselta.
Kaupunginjohtajan ja virkamiesten tuskan kouluverkon osalta voi ymmärtää, jos peilaa asiaa vain Oulun ja Suomen taloustilanteen pohjalta. Taas keskustellaan seinistä ja unohdetaan, että seinien sisällä opiskelee Suomen tulevaisuuden tekijät. On unohdettu yhdistymissopimuksen lupaus palvelujen tas
apuolisesta saavuttamisesta Uuden Oulun maantieteellisesti laajalla alueella. Oppilasmäärien kasvu aiheuttaa paineita kouluverkolle, joka painii toimintakyvyn rajamailla.
Entä jos ajatellaan lukioverkko satelliittimaisesti, joka takaa aluemallin mukaiset lukiopalvelut. Verkon tiivistäminen on mahdollista, kun se tehdään harkiten. Jos jokaiseen keskitettyyn yksikköön tarjotaan samat kurssisisällöt ja huolehditaan opettajien tarpeellisesta määrästä ja tuntiresursoinnista, niin saadaan lukiomalli, joka on omiaan vähentämään lukioiden välistä kilpailutilannetta. Lukioiden yhdistämisiä perustellaan vanhalla ”myytillä” valinnaisuuden lisääntymisestä. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, koska valtaosa oppilaista suorittaa 75-77 kurssia (minimivaatimus 75). On kerrottava rehellisesti, että säästöt otetaan kouluissa oppilaiden ja opettajien ”selkänahasta” luokka- ja ryhmäkokojen kasvaessa.
Kehitetään liittyneiden kuntien lukioita. Ne palvelevat laajoja alueita, joilla riittää oppilaita. Erikoisin tilanne on Haukiputaan lukion kohdalla: ihka uusi lukiorakennus jouduttaisiin välittömästi muuttamaan peruskoulun käyttöön.
Suunnittelun on lähdettävä alusta. On selvitettävä joukkoliikenteen lisääntyvät kustannukset. Mitä maksaa lukiorakennusten muuttaminen peruskoulun tarpeisiin? On tehtävän sosiaalisten vaikutusten arviointi lukiolaisten jaksamisen, nuorisotakuun toteutumisen ja nuorten syrjäytymisen osalta. Ikävin vaikutus olisi, että lukionkäynnin kustannukset siirtyvät pienituloisten vanhempien maksettaviksi.
Huolimatta talousankeudesta otetaan reilu aikalisä ja mietitään koko kouluverkko ja koulurakennusten uudet käyttömahdollisuudet joka näkökulmasta. Tärkeintä on koulutuksen laatu, tasa-arvoinen alueellinen koulutus sekä asukkaiden, henkilökunnan ja oppilaiden osallistuminen Avoimen Oulun periaatteiden mukaisesti. Onko opetuksen jatkuvan kuristamisen sijaan olemassa muita vaihtoehtoja Oulun talouden tasapainottamiseen? Väitämme, että aina on olemassa vaihtoehtoja.
Koulutuksen tärkein tavoite on rakentaa sivistystä, vahvistaa hyvinvointia ja osallistumista. Lopetetaan jauhaminen seinistä, koska kyse on lapsista ja nuorista ja heidän tulevaisuudestaan.
Veikko Ervasti
Kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)
Lukion rehtori (eläk.)
Karoliina Niemelä
Sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen (vihr.)