Valtuustoaloitteet vuonna 2015


VALTUUSTOALOITE 7.12.2015

Kallioparkin kustannukset

Oulun kallioparkki (Kalliosydän) on valmis. Jotta voidaan saada kokonaiskuva maanalaisen pysäköinnin kustannuksista nyt ja tulevaisuudessa, esitän seuraavat kysymykset:

  • Mikä oli kallioparkin lopullinen hinta; mikä oli Oulun kaupungin osuus tästä?
  • Mitkä ovat kallioparkin vuorokautiset kustannukset (lämmitys, ilmastointi ym.)?
  • Kuinka paljon Oulun kaupunki on joutunut tähän mennessä rahallisesti tukemaan Oulun Pysäköinti Oy:tä, kuinka paljon tulevaisuudessa ja mihin asti sekä milloin Oulun Pysäköinti Oy on maksanut kaikki lainansa loppuun?
  • Mikä oli konsultin (Inspira) arvio edellisen kohdan asioista?

Yksi tärkeimpiä argumentteja kallioparkin puolesta oli huollon saanti pois kaduilta. Siksipä kysyn:

  • Miten edellä mainitussa huoltotavoitteessa on onnistuttu? Kuinka moni taloyhtiö ja liikeyritys on sitoutunut suorittamaan huoltonsa maan alta käsin?
  • Kuinka monta huoltohissiä (tavarahissiä) tuli kaiken kaikkiaan kallioparkkiin?
  • Maksoiko Oulun kaupunki tavarahissit vai taloyhtiöt ja liikeyritykset? Sisältyvätkö huoltotiloihin liittyvät kustannukset kallioparkin kokonaiskustannuksiin?
  • Jos huoltoa suoritetaan maan alta käsin, niin mitkä ovat taloyhtiöiden ja liikeyritysten kustannukset?

Veikko Ervasti
Ari Matila
valtuutetut (vihr.)


 

VALTUUSTOALOITE 30.11.2015

Oulun purkujätetontit

Koska saamamme valtuustoaloitteen (Oulun kalliit jätekasat)vastaukset jäivät vajavaisiksi, niin seuraavassa lisäkymyksiä.

Ammattimies Konetie 19

20.11.2015 Iltalehden uutisoinnin mukaan ko. tontille jääneestä maa-aineksesta ei ollut otettu ainakaan 18.11. mennessä asbestikuitunäytteitä. Valvontapäällikkö Kaisa Vähäsen mielestä ”maaperä pitäisi tutkia perusteellisesti ennen mihinkään toimenpiteisiin ryhtymistä. Alueen maaperä pitäisi kaivaa kokonaan ylös, jotta nähtäisiin onko alue todellakin puhdas eikä sisällä enää asbestia”.

Kysynkin seuraavaa:

  • millaista tietoa yhdyskuntalautakunnalle on annettu ko. tontin tutkimuksista?
  • Onko Oulun kaupunki jättänyt Elylle marailmoituksen (luvan myöntämisen edellytys) ja onko Elykeskus antanut luvan purkujätteiden hyödyntämiseen?
  • Mikäli ilmoitusta ei ole jätetty, eikä näin ollen voi olla hyödyntämislupaakaan, niin pyrkikö Oulun kaupunki näin toimien välttämään jätteenkäsittelymaksut ja jäteveron?
  • Mikäli Oulun kaupunki joutuu noudattamaan elykeskuksen ohjetta kaivaa maaperä ylös ja toimittamaan sen ongelmajätteenä, paljonko muodostuu lisäkustannuksia?
  • Mikä on tilanne puhdistusurakan osalta ja mitkä ovat kaupungin kustannukset?
  • Onko Oulun kaupunki toiminut lain ja asetusten mukaisesti?

Ammattimies Liusketie 6

Ammattimiehen toiseen tonttiin ja siellä oleviin purkujätteisiin liittyen kysyn seuraavaa:

  • Mikä on suunnitelma ja kustannusarvio tämän tontin osalta?
  • Nousevatko kustannukset useisiin miljooniin euroihin? Kyseisellä tontilla oli ympäristölupa ja sen valvonta kuuluu elykeskukselle.
  • Onko täällä myös asbestijätettä? Jos on niin täälläkään ei voida ongelmajätettä hyödyntää
  • Estääkö purkujätteiden suuri määrä puhtaanakin purkujätteen hyödyntämisen itse tontilla?
  • Onko purkujätettä haudattu myös pohjavesipinnan alapuolelle?
  • Elykeskus on suorittanut tarkastuskäynnin ko. tontille 16.11.2011. Tontilla oli silloin käynnissä jätteiden hautaaminen, jonka elykeskus oli kirjannut raporttiinsa. Valvoiko elykeskus tämä jälkeen jätteiden hautaamista; sehän jatkui vuosikausia.
  • Oulun kaupungille on aiheutunut kuluja tontilla tapahtuneesta valvomattomasta toiminnasta? Voidaanko elykeskus saattaa vahingonkorvaukseen laiminlyöntinsä takia?

Kaiken kaikkiaan millaisiin toimenpiteisiin Oulun kaupunki aikoo ryhtyä mm. valvontatyön parantamisen suhteen ja Oulun kaupungille aiheutuvien kulujen pienentämisen suhteen?

Veikko Ervasti
Valtuutettu (vihr.)


 

VALTUUSTOALOITE 9.11.2015

Oulu hiilineutraaliksi

Julkisuudessa on kerrottu Hinku eli Kohti hiilineutraalia kuntaa –hankkeen hyvistä tuloksista. Hinku –hankkeen tarkoituksena on vähentää liikenteen, asumisen ja ruoan päästöjä 15 % vuoteen 2016 mennessä, 80 % vuoteen 2030 mennessä. Hinku –hanke on osoittanut , että kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa voidaan tehdä merkittäviä päästövähennyksiä.
Hinku-kuntia on 26. Ne ovat onnistuneet vähentämään päästöjään 22 prosenttia kuudessa vuodessa. Tämä on tapahtunut varsin yksinkertaisilla keinoilla, kuten valaistusta uusimalla, siirtymällä öljystä bioenergiaan tai parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Uudet energiaratkaisut säästävät rahaa, ja monet Hinku-kuntien päästövähennyskohteet ovat osoittautuneet myös hyviksi sijoituskohteiksi. Tuoreimman Hinku-kunnan Lappeenrannan valikoimassa ovat biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö, rakennusten energiatehokkuuden nosto, puurakentaminen, tuulivoima, aurinkosähkö ja jätteiden määrän vähentäminen.
Oulu ei ole mukana Hinku-hankkeessa. Siksi on syytä kysyä:
– Onko Oulu onnistunut vähentämään päästöjään? Jos on, niin kuinka paljon ja millä keinoin?
– Millaiset ovat aikataulullisesti Oulun tavoitteet vähähiiliseksi siirtymiseksi ja lopulta hiilineutraaliksi? Todettakoon, että monet eurooppalaiset ja suomalaisetkin kaupungit tähtäävät vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleiksi?
– Hiilineutraalisuus ei onnistu Oulun osalta ilman, että turpeen käyttö lopetetaan. Turve on hiilipäästöiltään kivihiileen verrattavissa. Onko Oululla mahdollisuus luopua turpeen käytöstä vuoteen 2050 mennessä?
– Kaiken kaikkiaan millaisia suunnitelmia ja visioita Oululla on päästöjen vähentämiseksi nyt ja tulevaisuudessa?

Veikko Ervasti
Valtuutettu (vihr.)


 

VALTUUSTOALOITE 12.10.2015

Maksuton vammaispysäköinti Kivisydämeen

Vammaispysäköinti on maanpäällisillä pysäköintipaikoilla tieliikennelain mukaisesti maksutonta, mutta Kivisydämen valmistumisen myötä maanpäällisiä pysäköintipaikkoja vähennetään. Tämä vähentää myös liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia maksuttomaan pysäköintiin.

Kivisydän on ympärivuotisesti lämmin, lumesta ja jäästä vapaa pysäköintitila, jossa liukkaus ei vaaranna liikkumista. Samasta syystä Kivisydämessä ei tarvitse poistaa jäätä ja lunta autojen ikkunoilta, mikä voi olla joillekin liikuntarajoitteisille joko hankalaa tai jopa mahdotonta.

Lisäksi olemassa olevia maanpäällisiä vammaispysäköintipaikkoja on käytetty talvisin usein lumenkasauspaikkoina. Myös paikkojen aurauksessa on ollut puutteita.

Edellä mainitun perusteella minä ja muut allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Oulun kaupunki selvittää keinonsa mahdollistaa maksuton vammaispysäköinti Kivisydämessä.

Janne Hakkarainen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


 

VALTUUSTOALOITE 7.9.2015

Sähköiset kosketusvesihanat ja -suihkut sekä sähkölieden turvakatkaisijat kotona asuville muistisairaille

Oulun kaupunki on siirtynyt ikääntyneiden tehokkaaseen kotipalveluun. On hieno asia, että muun muassa vaikeasti sairaat ikääntyneet saavat asua omassa kotonaan mahdollisimman pitkään. Esille on kuitenkin tullut paljon kotona sattuvia vesivahinkotapauksia ja palovahinkoja. Ongelma on vakuutusyhtiöille tuttu ja lisääntyvä ongelma tulevaisuudessa. Yleisellä tasolla todettakoon että kustannukset tämän kaltaisista tapahtumista nousevat usein varsin suuriksi, puhumattakaan muista haitoista mitä vahinko aiheuttaa.

Oulun kaupungin Hyvinvointipalveluilla on kotona asuvien ikääntyneiden ja vammaisten kodin muutostöihin oma rahoitus. Esitänkin, että kaikille ikääntyneille ja muistisairaille joille on diagnostisoitu sairaus kuten Dementia tai Alzheimer, tehdään kotiin vesi – ja paloturvallisuuteen liittyvät muutostyöt. Näin ennaltaehkäistään mahdolliset vesi- ja palovahingot. Samalla edistetään turvallista asumista kotona sekä myös turvallisuutta ympärillä asuville asukkaille ja yrityksille.

Maarit Sihvonen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


 

VALTUUSTOALOITE 7.9.2015

Oulun irtauduttava Fennovoiman osakkuudesta

Fennovoimahanke on erityisesti kesän 2015 aikana ollut toistuvasti julkisuudessa rahoituslähteiden ja aikataulujen epäselvyyksien vuoksi. Mielestämme Oulun Energian on seuraavista syistä johtuen irtauduttava Fennovoiman osakkuudesta:

  • Fortumin osakkuuden jälkeen on suomalainen omistusosuus vaaditulla tasolla, joten Oulua ei tarvita mukana
  • Oululle ei ole kunniaksi olla mukana hankkeessa, jossa on salailtu rahoitusjärjestelyjä ja yritetty käyttää Migrit Solarna Energijaa väliaikaisjärjestelynä aikataulusyistä
  • Oulun valtuusto ei saanut päätöksentekonsa tueksi faktoja hankkeen kannattavuudesta ja taloudellisista ja muista riskeistä

Esitämme, että selvitetään onko Oulun irtautuminen Fennovoimasta käytännössä ja sopimusoikeudellisesti mahdollista. Oulun Energian ja Oulun päättäjien vastuulla on arvioida Fennovoiman hankkeen kannattavuutta Oulun ja oululaisten näkökulmasta. Tämä korostuu tilanteessa, jossa ns. remonttiryhmä etsii säästöjä kaupungin toiminnoista.

Jos luottamus Fennovoiman johtoa kohtaan on heikentynyt tai arvio hankkeen taloudellisesta kannattavuudesta on muuttunut, lienee selvää, että Oulun on pyrittävä irtaantumaan Fennovoimasta.

Vihreä valtuustoryhmä
Puolesta
Veikko Ervasti


VALTUUSTOALOITE 7.9.2015

Valtuustoaloite sateenkaarinuorten hyvinvoinnin edistämisestä

Kaikilla oululaisilla nuorilla täytyy olla oikeus käydä koulua, osallistua nuorisotoimintaan ja käyttää kaikkia kunnan palveluja pelkäämättä syrjintää tai epäasiallista kohtelua.

Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin nuoriin kohdistuu Suomessa erimuotoista syrjintää, joka vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa.

Nuorisotutkimusseuran tutkimuksen mukaan esimerkiksi enemmistö niistä, jotka ovat kertoneet koulukiusaamisesta opettajalle, on kokenut, että mitään ei ole tapahtunut tai että tilanteesta on syytetty heitä itseään.

Vielä suurempi osa näistä nuorista vastaa, etteivät he ole kertoneet ahdistelusta, koska ovat kokeneet, ettei se olisi johtanut mihinkään tai että heidän sen takia olisi ollut tuotava esiin seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautumisensa. Tutkimuksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat kokeneet myös sosiaali- ja terveyspalveluissa syrjintää.

Syrjintä ja epäasiallinen kohtelu johtuu usein asiallisen tiedon puutteesta. Sen vuoksi esitän, että Oulun kaupunki selvittää, onko nuorten kanssa työskentelevillä työntekijöillä tarvetta koulutukseen liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohtaamiseen. Jos tarvetta ilmenee, esitän, että asianmukaista koulutusta järjestetään.

Janne Hakkarainen
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen (vihr.)


VALTUUSTOALOITE 15.6.2015

Hallinto-organisaatioiden supistaminen

Remonttiryhmä 2 on aloittanut vasta työnsä. Remonttiryhmä 1:n työssä käsiteltiin hallinnon supistamista useaankin otteeseen. Jotta asiassa edettäisiin kokonaisvaltaisesti, esitän seuraavaa menettelyä.

Jokaisen hallintokunnan on systemaattisesti käytävä hallintonsa läpi. Erityisen tärkeää on kartoittaa tehtäväkuvat ja harkita, mitä tehtäviä todella tarvitaan; kuinka monelle henkilölle on sopivasti töitä ja kuka niitä tekee. Päällekkäisyydet pitää poistaa ja ”turhat” tehtävät lopettaa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on syytä tarkastella seuraavanlaisten tehtävien todellista tarvetta nykyisessä taloustilanteessa:

  • mahdolliset kehittämis-osastot kokonaiskuluineen
  • kehittämisjohtajat ja –päälliköt, muutosjohtajat; tarvitaanko näitä ikuisesti
  • projektijohtajat ja -päälliköt
  • yleensä kaikki muut esimiehet
  • tarvitaanko koordinointia kokoaikaisesti; työt lienevät kausiluonteisia

Tällainen kokonaisselvitys helpottaa remonttiryhmän työtä. Muuten saattaa jäädä mielikuva hallitsemattomista hallinnon kokonaisuuksista ja siten resurssien tuhlaamisesta.

Esitän, että jokaisessa hallintokunnassa tehdään systemaattinen selvitystyö ja pitemmän tähtäimen suunnitelma hallinto-organisaation supistamisesta ottaen huomioon eläköityminen ja yhteiskunnan muuttuminen. Samalla hallintokunnat esittävät, miten hallinnon supistaminen on edennyt viime ja tämän valtuustokauden aikana.

Irtisanomisiin ei tarvitse mennä. Kokonaissuunnitelma (strategia) vaikuttaa varmasti rauhoittavasti kunkin hallintokunnan yleiseen ilmapiiriin. Kenttätyöntekijöiden on vaikea ymmärtää, jos hallinto-organisaatio pidetään ennallaan ja samanaikaisesti leikataan kenttätyöstä.

Veikko Ervasti
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


VALTUUSTOALOITE 15.6.2015

Ruokailu- ja grillauspaikkoja kaupungin puistoihin ja rannoille

Useat Oulun kaupungin rannat ja puistot ovat suosittuja piknik-kohteita.

Tästä syystä esitän, että Oulun kaupunki rakentaa kiinteitä ruokailu- ja grillauspaikkoja kaupungin puistoihin ja rannoille. Aloitteen tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyttä, kaupunkikulttuuria, viheralueiden monipuolista käyttöä ja ulkona syömisen mukavuutta. Lisäksi kiinteät ruokailu- ja grillauspaikat vähentäisivät kertakäyttögrilleistä syntyvää jätettä.

Yleiset ruokailu- ja grillauspaikat mahdollistavat suomalaisille perinteisen grillauskulttuurin vaalimisen myös niille kaupunkilaisille, joilla ei muuten ole siihen edellytyksiä.

Ruokailu- ja grillauspaikkojen yhteyteen tulee rakentaa riittävät roska-astiat, eikä niitä saa sijoittaa paikoille, jossa ne häiritsevät asutusta.

Esitän, että Oulun kaupunki selvittää tarkoitukseen sopivimmat puistot ja rannat ja tekee suunnitelmat ruokailu- ja grillauspaikkojen rakentamisesta niihin.

Janne Hakkarainen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


VALTUUSTOALOITE 26.1.2015

Oulun kaupungin ostotietojen julkaiseminen

Helsingin kaupunki julkaisi vuoden 2014 marraskuussa ostotietonsa vuosilta 2012 ja 2013. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen arvioi (HS 29.11.2014), että avoimuus johtaa 1-2 prosentin säästöihin kaupungin ostoissa. Häneen mukaansa rahan käyttöä arvioidaan entistä tarkemmin, kun siitä joutuu todennäköisemmin tekemään selkoa julkisesti.

Tämän perusteella esitän, että Oulun kaupunki 1) tutustuu Helsinki Region Infoshare –palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin, ja näitä kokemuksia hyödyntäen 2) julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen.

Janne Hakkarainen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)

(Aloite hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 9.3.2015)


VALTUUSTOALOITE 26.1.2015

Keskustan Sammakkotalo yhdistys -ja järjestötaloksi

Oulun kaupungilla on tyhjiä kouluja ja tiloja  kuten Sammakkotalo keskustassa (keskustan tk, joka on siirtynyt Kontinkankaan Hyvinvointikeskukseen).

Järjestöillä ja yhdistyksillä on pula toimitiloista, joissa on kohtuullinen vuokrataso ja tilat olisivat  hyvin saavutettavissa joukkoliikenteen avulla.
Esitän, että kartoitetaan keskustan Sammakkotalon tilat järjestöjen ja yhdistysten käyttöön.

Maarit Sihvonen
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


VALTUUSTOALOITE 26.1.2015

Tyttöjen ja poikien koululiikuntavuorojen yhdistäminen

Tällä hetkellä Oulun kouluissa liikuntavuorot järjestetään eritellen tytöt ja pojat omiin ryhmiinsä. Sukupuoleen perustuvaa erottelua on perusteltu muun muassa erilaisia lajimieltymyksillä, fyysisillä eroavaisuuksilla ja herkkien suojelulla.

Erottelu sukupuolen perusteella ei kuitenkaan sovi moderniin yhteiskuntaan. Todellisuudessa ei ole olemassa tyttöjen ja poikien erillisiä lajimieltymyksiä vaan lajimieltymyksiä ovat pitkälti yksilöllisiä, sukupuolesta riippumattomia. Koulun ei tulisi opettaa lapsille, että vain tietyt lajit ovat sopivia jommalle kummalle sukupuolelle.

Suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten kaikilla muilla oppitunneilla, toimitaan luontaisesti samoissa ryhmissä sukupuolesta riippumatta. Eihän käsitöissäkään enää erotella oppilaita sukupuolen perusteella. Lainsäädännössä ei ole esteitä liikuntaryhmien yhdistämiselle.

Jenni Pitko
kaupunginvaltuutettu (vihr.)


VALTUUSTOALOITE 26.1.2015

Seniorilipun käyttöönotto Oulun joukkoliikenteessä

Esitän, että Oulun joukkoliikenteessä otetaan käyttöön seniorilippu. Seniorilippu on hinnaltaan 75 % normaalista vastaavasta aikuisten lipusta ja lippua voi käyttää ympäri vuorokauden. Lipun voivat ostaa kaikki 65- vuotta täyttäneet Oulun joukkoliikennealueella vakituisesti asuvat henkilöt.

Oulun kaupunki on maantieteellisesti laaja ja kuntaliitoksen myötä laajentunut entisestään. Koska esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluita ollaan entistä enemmän keskittämässä kaupungin alueella muutamiin hyvinvointikeskuksiin, matkat niihin voivat muodostua pitkiksi. Seniori-ikäiset henkilöt ovat useimmiten myös niitä, jota kaupungin palveluita tarvitsevat, koska eivät enää pääsääntöisesti kuulu enää mm. työterveyshuollon piiriin. Samoin ikääntyessä palveluiden tarve myös lisääntyy.

Seniorilipulla kaupunki voi helpottaa ikääntyvien kaupunkilaisten liikkumista taloudellisesti ja siten tukea palveluiden saatavuutta. Nyt tapahtuvan lippu-uudistuksen yhteydessä tämäkin lippuvaihtoehto olisi mahdollista ottaa käyttöön.

Latekoe Lawson Hellu
kaupunginvaltuutettu (vihr.)