Julkaistu Kalevassa 13.5.2016
Oulun kouluverkkouudistuksen vaikutukset ovat kauaskantoisia paitsi sivistys- ja koulutuspoliittisesti, myös alue- ja yhdyskuntapoliittisesti. Tässä asiassa punnitaan myös, kuinka kaupunginvaltuusto on onnistunut ohjaamaan 19.8.2013 linjaamaansa ja hyväksymäänsä koko Oulun kaupunkiyhteisön strategiaa. Tähän liittyvät strategiassa toteutumisen tekijöinä mainittu ”kuntalaiset aktiivisina toimijoina” ja jo kuntaliitoksen yhdistymissopimuksessa korostettu kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien huomioiminen demokraattisessa päätöksenteossa. Myös kuntalaki (§ 22) velvoittaa valtuustoa huomioimaan tämän.
Kouluverkkomallien valmistelun aikana on osallistettu kuntalaisia ilmaisemaan mielipiteensä kuntalaiskyselyin, järjestämällä Oulun raateja ja kokeiltu jopa facebook-chattia lähinnä nuorten osallisuutta tavoiteltaessa. Kuntalaisten palaute eri alueilla järjestetyissä Oulun raati-tilaisuuksissa on ollut selkeä: Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon lukiot tulee säilyttää. Ihmetystä herättää kuitenkin se, että tämä viesti ei näy julkaistuissa kouluverkkomalleissa. Onko siis osallistava demokratia näiltä osin ollut Oulussa näennäistä, eli eikö kuntalaisen ääni kuulukaan päätöksenteon eri vaiheissa?
Suurimman vaikutuksen allekirjoittaneeseen ovat tehneet Kiimingin, Haukiputaan ja Oulunsalon lukioiden ja Suomen Lukiolaisten Liiton Pohjois-Suomen piiri ry:n nuoret edustajat, jotka kirjelmässään vetoavat kouluverkkosuunnitelman osalta päättäjiin vielä yhden ratkaisumallin laatimiseksi ja reuna-alueiden lukioiden säilyttämiseksi. Nuoret ovat toimineet olemassa olevan päätöksentekoprosessin aikana sen tarjoamien vaikuttamisväylien puitteissa. Lukiolaisten vetoomus on hyvä muistutus siitä, että demokratia voi toteutua myös välillisen, luottamushenkilön yhden äänen kautta. Onhan poliittisilla päättäjillä aina myös mahdollisuus olla hyväksymättä virkamiesesityksiä, jos ne koetaan käyttäjälähtöisesti puutteellisiksi.
Opiskelija Anne Erholtzin tekemä demokratiakysely osoittaa, että kuntalaiset haluavat vaikuttaa eniten sosiaali- ja terveyspalveluja ja kouluja koskeviin asioihin, mutta kokevat pystyvänsä vaikuttamaan niitä koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon ”melko huonosti”. Vaikuttamisen keinona äänestämiseen kunnallisvaaleissa uskoo ko. kyselyn mukaan vielä suurin osa vastaajista, joten ennen tulevia vaaleja tehdyt päätökset ovat kriittiset äänestysaktiivisuuden ja politiikan uskottavuuden näkökulmastakin katsottuna.
Opetuksen ja koulutuksen tärkeimmät sisäiset laatutekijät ovat edelleenkin itse opettajat, joita tuetaan parhaiten pitämällä koulut ja oppilaiden luokkakoot mahdollisimman pieninä. Vain näin taataan oppilaiden yksilöllinen huomiointi sekä opetuksessa että oppilaiden erityistuen tarpeessa.
Omasta kasvatuksen viitekehyksestäni ja sen arvomaailmasta lähtien on vaikeata hyväksyä yhdenkään toimivan koulun lakkauttamista, lasten ja nuorten siirtelyä paperilla paikasta ja kouluista toiseen tai sitä, että ei ole huomioitu niitä seurausvaikutuksia, mitä kouluverkkouudistus aiheuttaa alueiden elinvoimalle.
Marjo Kemppainen
kasvatustieteiden ja draaman opettaja
Lähidemokratiatoimikunnan jäsen
hyve-lautakunnan varajäsen (vihr.) Oulu