Julkaistu Kalevassa 11.3.2017
Viime valtuustokauden aikana on Oulussa käsitelty kuntalaisten tunteitakin kuohuttaneita kysymyksiä, muun muassa kouluverkkokeskustelu, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen, Hietasaaren kaavoitus ja Sanginjoen ulkometsän suojelu.
Oulun uusi valtuusto onkin milteipä pakotettu palaamaan uudestaan esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden kysymykseen uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 1.8.2017 kunnissa käyttöönottamisen myötä. Jos sen normeja noudatetaan ja lapsen oppimista ja oppimisympäristöä korostavaa sisältöä tulkitaan oikein, on jokaiselle lapselle mahdollistettava samanlainen ja tasa-arvoinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta kouluopetukseen.
Kuntapäättäjä on myös yhtä lailla oikeutettu ja velvollinen arvioimaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lähialueellaan ja omassa kunnassaan.
Niin ikään hyvinvointilautakuntia tarvitaan siirtymävaiheen ajaksi edelleenkin ennen palvelujen siirtymistä maakuntien vastuulle. Ei kuntalaisen hoidon tarve tai sairauden ilmeneminen odota vuoteen 2019.
Eikä kuntapäättäjä voi sulkea silmiään vaikkapa siltä, että mikäli Pohjois-Suomen ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja vähennetään rajusti, seuraukset näkyvät myöhemmin ympäristössä nuorten pahoinvointina tai nuorison lisääntyvänä työttömyytenä.
Pidän näitä kuntavaaleja erityisen tärkeinä. Valituksi tuleville kuntapäättäjille jää vielä paljon valtaa ja vastuuta omissa kunnissaan, so. kaavoitus, elinkeino ja työllisyys, varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri ja lähiympäristön suojelu.
Oulun kuntavaalien tuloksella on todellista merkitystä sille, millaiseksi asuin- ja elinpaikaksi Oulu kuntana muodostuu ja kehittyy.
Marjo Kemppainen
kuntavaaliehdokas (vihr.)
lähidemokratiatoimikunnan jäsen
hyvinvointilautakunnan varajäsen
Oulu