Julkaistu Kalevassa 19.3.2017
Uusperheen vanhempien välinen rakkaus on liima, jonka pitää kestää paljon. Jos se pitää, niin se on täysin vanhempien ongelmanratkaisukyvyn ja tahdonvoiman ansiota, koska kovin paljoa ei yhteiskunta panosta uusperheiden tukemiseen. Terveyskeskuksissa ja neuvoloissa asiaa ei edes sivuta – ydinperheen malli elää edelleen vahvana, vaikka jo lähes 10 % perheistä on uusperheitä.
Uusperheet ja niissä elävät lapset ja aikuiset joutuvat käymään monenlaisia elämäntestejä läpi. Jo siinä, että lasten pitää hyppiä paikasta toiseen, on tekemistä. Ja se, että lapsi ”saa” hyppiä paikasta toiseen, saattaa olla uusperhevanhemman elämän parhaita asioita. Jokainen uusperheessä elävä tietää, että ydinperheessä eläminen on periaatteessa sata kertaa helpompaa.
Uusperhe ei ole ideaalitilanne, mutta ei myöskään huonosti toimiva ydinperhe. Uusperhe voi olla parasta tai pahinta mitä vanhemmille ja lapsille tapahtuu – tie yhtenäiseen perheeseen ei ole kenellekään helppo. Jo se, että uusperhettä käsiteltäisiin esimerkiksi neuvolassa tai koulussa oikeana perheenä, toisi monen kaipaamaa vahvistusta perheen lapsille sekä uusperheen arkea pyörittäville vanhemmille.
Vaaliteemoistani yksi tärkeimmistä on lapsiperheiden tukeminen. Kaikenlaisia lapsiperheitä tulee mielestäni tukea, mutta erityisesti apua tarvitsevat uusperheet. En puhu niinkään materialistisesta tukemisesta, vaan enemmänkin henkisestä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää saada uusperheellisille iseille, äideille ja lapsille akuuttikeskusteluapua ja perheneuvontaa tarvittaessa.
Uusperhe on monelle uusi mahdollisuus toimivaan parisuhteeseen ja onnelliseen arkeen, jota tulisi kaikin tavoin tukea ja kannustaa. Onnellisessa perheessä kasvaa myös onnellisia lapsia. Minä haluan, että tässä kaupungissa on lapsilla asiat hyvin ja perheet, niin ydin- kuin uusperheetkin, pysyvät kasassa. Sen edestä tulee ja kannattaa ponnistella!
Janne Rekilä
kuntavaaliehdokas (vihr.)