Julkaistu Oulu-lehdessä 25.3.2017
Matalan kynnyksen lähiliikuntamahdollisuuksia parantamalla saadaan nuoriso liikkeelle ja lähiöistä aktiivisempia. Nuorison passivoituminen on myrkkyä, eikä se ainakaan edesauta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mahdollisuuksia.
Jokaisessa lähiössä on nuorisoa syrjäytymässä. Työ- tai opiskelupaikkoja ei kaikille löydy. Parasta ehkäisyä sille, ettei nuoriso lannistu, on löytää mielekästä tekemistä ja monille se on juuri liikunta.
Kun lähiöiden liikuntamahdollisuuksiin satsataan, satsataan tehokkaasti syrjäytymisen ja passivoitumisen ehkäisemiseen. Rahallisesti satsaus ei ole isohko, kun ajatellaan muutaman koripallokorin suoristamista, maaliverkkojen korjaamista ja muuta pientä panostusta. Joka lähiöön ei stadionia tarvitse rakentaa, mutta joka lähiöön tarvitaan ehjiä urheiluvälineitä, jotka mahdollistavat matalan kynnyksen liikunnan jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Virikkeiset elinympäristöt ja liikkuva nuoriso luovat myös yhteisöllisyyttä. Kaikki tietävät, miten masentavaa on katsella kiroilevia ja syljeskeleviä teinejä ostareilla. Eikö heillä ole parempaa tekemistä? Ei välttämättä. Kaupungin pitää ottaa nuorista koppi eikä odotella, että nuoret alkavat tehdä käpylehmiä tai keksimään seurapelejä.
Maailma muuttuu ja lapset sen mukana. Motivointia tarvitaan nyt enemmän kuin aikaisemmin, sillä samasta nuorten vapaa-ajasta kilpailevat myös mm. tietokone- ja konsolipelit, älypuhelimet ja sosiaalinen media. Jokaista lasta ja nuorta on tuettava liikunnallisen ja terveen elämän edellytysten luomisessa.
Janne Rekilä
kuntavaaliehdokas (vihr.)