Maanantaina Oulun kaupunginhallitus saa pöydälleen Oulun uuden hankintaohjelman luonnoksen. Ohjelma määrittelee, millä periaatteilla kaupunki tekee ja kehittää ostopäätöksiä.

Oulu tekee vuosittain hankintoja sadoilla miljoonilla euroilla, joten periaatteilla on kauaskantoiset vaikutukset.

Hankintaohjelman luonnoksessa esitetään, että hankintojen tavoitteena on edistää paitsi uuden liiketoiminnan syntymistä myös yhteiskuntavastuuta ja kestävää kehitystä, kuten resurssiviisaita ostoja. Valitettavasti esityksen ehdottamat toimenpiteet kuitenkin mahdollistavat ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sivuuttamisen, vaikka lakikin edellyttää niiden huomioimista.

Luonnoksessa mainitaan, että hankinnoissa pitää ”tapauskohtaisesti” arvioida yhteiskuntavastuuseen liittyvien kriteerien käytön ”mahdollisuutta” ja että ”liian tiukat kriteerit” voivat rajoittaa yritysten osallistumista kilpailuun. Edelleen mainitaan, että yhteiskuntavastuuseen liittyvien kriteerien ”kustannusvaikutuksia” täytyy arvioida.

Rivien välistä voi lukea, että kaikissa hankinnoissa tarjoajan ei välttämättä tarvitse osoittaa toimintansa yhteiskuntavastuuta ja sitoutumista kestävään kehitykseen. Kirjauksen kustannusvaikutuksista voi lukea niin, että vastuullisuudesta voi tinkiä, jos se tulee liian kalliiksi.

Kukaan ei voi enää joustaa kestävän kasvun tavoitteista eriarvoistuvassa yhteiskunnassa, jossa ympäristö on maailmanlaajuisesti kriisissä. Vastuullinen ja kestävä liiketoiminta on kaikkien etu, ja sitä pitäisi poikkeuksetta arvioida kaikissa ostopäätöksissä – ei vain mahdollisuuksien mukaan ja tapauskohtaisesti.

Kaupungin hankinnoissa tarjoajan pitäisi aina pystyä osoittamaan, että sen toiminta sekä tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju on toteutettu vastuullisesti. Hankintapäätöksissä tulisi katsoa ansioksi esimerkiksi ympäristömerkinnät, ekologiset logistiset järjestelyt tai säännölliset auditoinnit. Usein tällainen päätöksenteko tukisi lähitoimijoiden menestystä kilpailussa ja kannustaisi kehittämään vastuullisuutta.

Luonnollisesti innovatiivisuus, laatu ja kustannustehokkuus ovat yhtä lailla ensiarvoisen tärkeitä kriteereitä, jotka ohjaavat hankintoja. Näiden rinnalla hankinnoissa on arvioitava tarjoajien yhteiskuntavastuuta ja toiminnan kestävyyttä aina ja yhä suuremmalla painoarvolla.

Jaana Isohätälä, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät
Jenni Pitko, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät