Julkaistu Kalevassa 1.9.2017
Sanginjoen metsien suojelemisessa on kyse luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta mutta myös siitä, millaisen kaupungin jätämme niille jotka tulevat tänne meidän jälkeemme. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja Sangijoen ulkometsän suojeleminen sopisi mainiosti, kuten suunniteltu, luontolahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle.
Esitetty suojelualueen rajaus kattaa vanhimmat ja virkistyksen näkökulmasta arvokkaimmat osat ulkometsää. Ulkopuolelle jää nuorempia, osittain metsänhoitotoimenpiteiden muokkaamia metsiä joiden ennallistaminen ja luonnontilaistaminen on vielä kesken. Jos malttia on, näistä metsistä tulee vielä upeita retkikohteita.
Luontoalueiden ja metsien virkistyskäyttö on noussut uuteen arvostukseen. Omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkimme yksi strateginen tavoite ja metsässä viipyily tukee sitä erinomaisesti. Matkailupotentiaaliakin Sanginjoella on, mutta yrittäjät tarvitsevat lupauksen metsän säilymisestä
Oulun kaupunki toteutti vuonna 2006 käyttäjäkyselyn Sanginjoella. Kysyttäessä kävijöiltä heidän motiivejaan alueelle saapumisesta korostui vastauksissa tarve irtaantua arjen kiireestä ja rutiineista luonnonrauhassa vietetyn vapaa-ajan kautta. Nämä motiivit mainitsi tärkeimmiksi lähes 90 % vastaajista.
Sanginjoen ulkometsästä voimme kehittää oululaisten ylpeyden, oman Nuuksiomme, kuten SDP:n Pirjo Sirviö taannoin Kalevassa mielipiteessään ilmaisi mutta mikäli haluamme kaupunkimme alueelle tulevaisuudessa kansallispuiston tai sen tasoisen virkistyskohteen, on silloin virkistyskäytölle varattava koko metsäalue, ei vain puolet
Virkamiesten Sanginjoki-esitykseen sisältyvän metsänhoitosuunnitelman perusteella suojelun ulkopuolelle jäävän alueen osalta jää vaaraksi, että metsä otetaan tavallisen rujon metsätalouden piiriin jopa avohakkuita hyödyntäen.
Tämä olisi todella lyhytnäköistä toimintaa sillä Sangijoen puiden hakkaaminen ei pelasta kaupunkimme taloutta vaan pikemminkin köyhdyttää kaupunkia niin menettettynä hyvinvointina kuin matkailutuloina. Luonnon monimuotoisuudesta puhumattakaan.
Lähtökohta pitäisi olla, että koko ulkometsää vaalitaan virkistyksen ehdoilla. Jos hakkuita suojelun ulkopuolelle jäävän ulkometsän alueella tehdään, ne on tehtävä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön ehdoilla, kuten tällä hetkellä voimassa olevassa hoitosuunnitelmassa on. Maisemaa rajusti muokkaavia avohakkuita ei saa lainkaan sallia.
Oulu on kaupunki pohjoisessa jossa asuu valtavasti luontoa arvostavia kaupunkilaisia. Suojellaan Sanginjoen ulkometsä myös tuleville kaupunkilaisille, joille luonto on tärkeä osa elämää.
Jenni Pitko
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Valtuustoryhmän puheenjohtaja