Oulu ja Oulun seutu on merkittävä saamelaisasutuksen keskus Suomessa. Saamelaiskäräjien tilastojen mukaan alueella asuu lähes tuhat saamelaista, mikä vastaa lähes kymmenystä Suomen saamelaisista. Saamelaiseksi ja saamenkieliseksi kasvaminen kaupunkiolosuhteissa on valtava haaste perheille, koska ympäriltä puuttuu luonnollinen kieli- ja kulttuuriympäristö. Jotta Oulu voisi kehittyä vahvana urbaanina pohjoisena saamelaiskeskittymänä, tarvitaan lisää tukea muun muassa saamelaislasten opetukseen heidän omalla kielellään. Esitämme Oulun kaupungille saamelaisopetuksen kaksikielisen luokan perustamista.
Oulun kaupunki on ansioituneesti tukenut saamelaisperheiden kieli- ja kulttuurityötä tarjoamalla pohjoissaamenkielistä päivähoitoa, osin Saamelaiskäräjien rahoittamaa kielipesätoimintaa ja saamen kielen opetusta perusopetusta täydentävänä opetuksena. Oulussa toimii saamenkielinen päivähoito sekä kielipesä Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa. Saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden piirissä on nykyään noin 20 lasta. Tälläkin hetkellä lapsia on jonossa odottaen pääsyä saamenkielisen varhaiskasvatuksen piiriin.
Suuri hyppäys tulee lapsen mennessä kouluun: saamenkielinen varhaiskasvatus tai kielipesä muuttuu täysin suomenkieliseksi, lukuun ottamatta kahta viikkotuntia saamen kielen opetusta. Lapsille tämä merkitsee sitä, että saamenkieliset tunnit vuorokaudessa vähenevät merkittävästi ja saamenkielinen terminologia ei kehity muissa kuin äidinkielen oppiaineessa. Lapsen saame ei siis pääse kehittymään täytenä äidinkielenä. Kielipesästä tuleville lapsille muutos on vielä suurempi, koska harva lapsi saa kielitukea kotoaan. Tavoiteltu toiminnallinen kaksikielisyys jää toteutumatta. Muun muassa kielipesiä rahoittava Saamelaiskäräjät edellyttää, että kielen oppimispolku mietitään myös kielipesästä eteenpäin. Oulu Sámit ry:n tekemän jäsenkyselyn mukaan pohjoissaamenkieliselle luokalle olisi suuri tarve. Samassa luokassa voitaisiin opettaa osittain sekä äidinkielisiä että kielikylpyoppilaita, mikäli opetussuunnitelmat tehdään tätä tukemaan.
Varhaiskasvatuslaki turvaa lapsen oikeuden saamenkieliseen päivähoitoon koko maassa, mutta perusopetuslaki (21.8.1998/628) takaa saamelaislapsille pääosin saamenkielisen opetuksen vain kotiseutualueella. Tämä asettaa saamelaislapset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan, ja juuri saamelaisalueen ulkopuolella saamenkielisen luokan tarve on erityisen suuri lapsen kielenkehityksen tukena. Saamelaisalueen ulkopuolella suurilla saamelaiskeskittymillä on näin erityinen mahdollisuus osoittaa tukensa saamelaisyhteisölle lähtemällä perustamaan saamenkielisiä luokkia, vaikka laillista velvoitetta ei ole.
Helsingin kaupunki on päättänyt perustaa kaksikielisen opetusryhmän, jossa opetetaan Muu laajamittainen kaksikielinen opetus -opetussuunnitelman mukaisesti osa opetuksesta suomeksi, osa saameksi. Opetukseen on mahdollista saada Opetushallituksen hankerahoitusta (Kielikylpyopetuksen kehittäminen). Saamenkielisen luokan perustaminen on vireillä myös Rovaniemellä.
Tilanne on ajankohtainen ja kiireellinen Oulussa, koska Mäntylä-Snellmannin päiväkodissa on useita äidinkielisiä saamelaislapsia, joiden perheet ovat halukkaita laittamaan lapsensa saamenkieliseen esikouluun. Mikäli Ouluun perustetaan yhdysluokka, myös ensimmäiselle ja toiselle luokalle olisi tulijoita jo syksyllä 2018. Saamenkielisen yhdysluokan perustamista olisi kiirehdittävä opetuksen jatkuvuuden ja kielen kehityksen takaamiseksi. Luotamme siihen, että Oulu haluaa tulevaisuudessakin jatkaa saamen kielen ja kulttuurin tukemista, myös kulttuuripääkaupunkihankkeen näkökulmasta.
Esitämme, että Oulun kaupunki:
1. Lähtee Oulu Sámit ry:n kanssa yhteistyössä selvittämään saamenkielisen 0–2 luokkien (yhdysluokan) tarpeita ja parasta sijoituspaikkaa.
2. Kehittää saamenkielistä opetusta niin, että laaditaan opetussuunnitelma saamelaisopetukselle valtakunnallisen Muu laajamittainen kaksikielinen opetus -opetussuunnitelman mukaisesti.
3. Perustaa saamenkielisen alakoulun yhdysluokan tarkoituksenmukaiseen paikkaan pilottiryhmänä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään syksyllä 2019.
4. Luo pohjaa katkeamattomalle saamenkieliselle kielipolulle varhaiskasvatuksesta koko peruskoulun läpi.