Kaleva uutisoi asiasta 18.2. ja Karjasiltaan liittyen on lehdessä ollut myös useampi mielipidekirjoitus. Rakennuslautakunnan jäsenenä, ja oikaisuvaatimuksen hylkäämisen puolesta äänestäneenä, haluan tuoda esiin ne seikat, jotka vaikuttivat päätökseeni.
Rakennuslautakunnan kokouksessa oli paikalla kaavoitusarkkitehti, museolta korjausarkkitehti ja rakennusvalvonnassa asiaa valmistellut kaupunginarkkitehti. Asiantuntijat antoivat tärkeää lisäinformaatiota. Lautakunnalla oli käytössä laajasti materiaalia, joka sisälsi myös kuntotutkimuksen kohteesta. Kohonneet kosteusarvot olivat paikallisia (wc ja vieressä sijaitsevan kellarin portaikko). Arvoja oli mitattu useasta kohdasta taloa. Asian valmistelussa oli tehty rakennusvalvonnassa perusteellista työtä, asiaa oli käsitelty tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti.
Karjasilta on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi jo 2009. Alueen talot on rakennettu pääosin jälleenrakennuskaudella 1940- ja 1950-luvuilla. Karjasillan alueen edustamia arvoja pidetään niin arvokkaana, että Museovirasto on nostanut sen esitettäväksi kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon.
Karjasillan alueella on meneillään asemakaavan muutostyö. Alueesta on myös tehty vuonna 2014 kattava inventointi asemakaavatyön pohjaksi. Voimassa olevan asemakaavamerkinnän mukaan ”rakennuslupia myönnettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että rakennuskannan säilymistä edistetään”.
Miksi siis rakennuslautakunta ja rakennusvalvonta ovat tilanteessa, jossa Karjasillan alueelta talon ostanut perhe ei pääsekään purkamaan vanhaa ja rakentamaan tilalle uutta, vaikka kohteesta on löytynyt kohonneita kosteusarvoja? Ja toisaalta, mitä tarkoittaa rakennus- ja purkuluvan kannalta, että alue on todettu arvokkaaksi?
Asemakaavan muutostyön keskeneräisyys on monella tapaa kiusallinen. Tilanne on kohtuuton Karjasillalla asuville ja sinne oman kodin haluaville, kun voimassa oleva kaava ja rakentamistapaohjeet ovat 1980-luvulta, ja korjaustarpeet kasvavat kiihtyvästi.
Asuinalue ei ole museo, ja siksi on tärkeää saada selkeät linjaukset, jotta jokainen Karjasillan arvokkaalla alueella asuva tietää, miten edetä talonsa ylläpidossa ja remonteissa. Karjasillan kohdalla on myös syytä tarkastella mahdollisen rakennuskiellon asettamista vireillä olevan asemakaavan muutoksen ajaksi.
On aika saattaa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi todetun Karjasillan alueen asemakaavan muutos maaliin, jotta rakennuslupien käsittely selkeytyy ja alueen arvot säilyvät myös tuleville sukupolville.
Marjo Tapaninen
rakennuslautakunnan jäsen (vihr.)
Julkaistu Kalevassa 25.2.2020