Julkaistu MunOulu mediassa 2.6.2021
Opin sanonnan “hyvät tavat kaunistavat” peruskoulun ensimmäisillä luokilla Rajakylän ala-asteella 1980-luvun alussa. Sanonta oli luokkahuoneemme seinällä. Opettajani Laila Toivakka piti tärkeänä, että opimme käyttäytymään hyvin ja arvostavasti muita kohtaan. Hän ohjasi meitä lempeästi, mutta päättäväisesti erilaisissa arjen tilanteissa koulussa: ruokajonossa, välitunnilla tai oppitunnilla. Sanonta eli koulupäivissämme ja saimme kasvatusta kohti huomaavaista ihmisyyttä. Arvostus opettajamme työtä kohtaan tuli hänelle takaisin kiitoksina meiltä pieniltä oppilailta ja vanhemmilta.
Sanonta on palautunut mieleeni viime vuosina, kun olen lukenut sosiaalisen median julkaisujen kommenttikenttiä. Käytöksen ja kielenkäytön rajat tuntuvat välillä kadonneen. Samaa rajattomuutta ilmenee myös poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi Oulun kaupungin valtuustojen striimatut kokoukset ovat saaneet osan valtuutetuista oikein “riehaantumaan” puheenvuoroissaan. Mukaan “lipsahtaa” rasismia, epäasiallisuuksia ja vähättelyä. Tilanteisiin nopeasti reagoiminen vaatii puheenjohtajalta herkkää korvaa ja toisaalta napakkuutta ottaa valtuutettujen lausumista kiinni ja palauttaa järjestys. Mutta se mikä on sanottu, on jo sanottu, ja videoille tallentunut. Kokousten jälkeen on sosiaalisten medioiden julkaisujen vuoro ja “paha” puhe jatkuu.
Oulun kaupungin korkein päättävä elin on valtuusto, jonka tehtävä on edistää oululaisten ja ympäristön hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa. Oulun päättäjiksi tarvitaan eri-ikäisiä, erilaisista taustoista ja eri puolilta kaupunkia tulevia oululaisia, jotka tuovat päätöksentekoon oman osaamisensa ja kiinnostuksensa oman kaupungin asioiden kehittämiseksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi. Jo useammissa vaaleissa puolueiden haasteeksi on noussut, miten saada ihmisiä ehdolle. Sosiaalisen median “likaviemärit” kavahduttavat osaa ja sukupuoli altistaa häirinnälle ja vihapuheelle. Mitä voimme tehdä vai olemmeko vallitsevan tilanteen armoilla?
Tulevan Oulun kaupunginvaltuuston ensimmäinen tehtävä tulee olla arvostavista toimintatavoista päättäminen. Jokaisella kuntapäättäjällä on oikeus toimia turvallisissa toimintaympäristöissä, olipa kyse fyysisestä tilasta tai sähköisestä kokouksesta. Eikä soveltuvuusvaatimuksena kuntapäättäjäksi pidä olla poikkeuksellisen “paksu nahka” ja korkea sietokyky loukkauksille ja solvaamiselle. Koska puhe on teko, niin valtuustoryhmien kesken on syytä sopia myös, että epäasialliseen käytökseen ja häirintään on nollatoleranssi. On myös sovittava millaisia seuraamuksia arvostavien toimintatapojen rikkomisesta seuraa.
Tulevalla valtuustokaudella Oulussa tehdään merkittäviä päätöksiä kestävän tulevaisuuden ja hiilineutraalien kaupungin eteen. Suuria muutoksia syntyy myös sote-palvelujen siirtymisestä hyvinvointialueille. Näiden, ja lukuisten muiden oululaisten arkeen vaikuttavien, päätösten tekemiseen tarvitaan päätöksentekoon motivoituneita päättäjiä. Politiikkaa tehdään sydämen palosta ja tiedostaen, että tehdyistä päätöksistä voi tulla kriittistä palautetta, mutta luottamustehtävien hoitoon on aina turvattava työrauha.
Marjo Tapaninen
projektisuunnittelija
Vihreät
Numero 86