Monet lait velvoittavat jo tälläkin hetkellä kuntaa edistämään asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia. Tarvitsemme kuitenkin vielä konkreettisempia ja hallintokunnat rajat ylittävää yhteistyötä, jotta liikkumisen ja luonnon terveys- sekä hyvinvointivaikutukset huomioidaan hyvissä ajoin osana päätöksentekoa.
Liikkumattomuus on yhteiskuntamme haaste. Sen kustannukset yhteiskunnallemme ovat arviolta noin 3,2 miljardia euroa vuosittain. Liikkumisen edistäminen tuottaakin täten valtavia säästöjä esimerkiksi terveydenhuollon kustannuksissa, sairaspäivärahoissa ja työttömyyskorvauksissa sekä lisää merkittävästi verotuloja.
Tavoitteenamme on oltava arjen aktiivisen elämäntavan tukeminen ja mahdollistaminen sekä istumisen ja paikallaan olon vähentäminen. Liikunnalla tarkoitetaan tässä aloitteessa harraste- ja muun liikunnan ohella erityisesti kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka ylittää kuormitustasoltaan seisomisen ja istumisen. On tutkittu, että jo 10 minuuttia lisää liikkumista päivässä näkyy sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa.
Oulussa on tehty vuonna 2013 Terveysliikunnan vaikutusten arvioinnin suunnitelma, mutta asiakirja ei ole velvoittava. Asiakirjassa todetaan, että “Työryhmä toivoo, että tätä suunnitelmaa ja työryhmän laatimaa tarkistuslistaa käytetään, kun suunnitellaan toimia, tiloja tai ympäristöjä, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuteen liikkua lihasvoimin tai kun kehitetään toimintatapoja, joilla edistetään fyysistä aktiivisuutta. Suunnitelmaa ja tarkistuslistaa voidaan käyttää myös työkaluna ennakkoarviointien tekemiseen.” Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa suuresti väestön fyysiseen aktiivisuuteen.
Viherympäristöjen rooli on korostunut yhä enemmän koronapandemian myötä. On huolehdittava, että meillä on Oulussa monimuotoisia viherympäristöjä ja kaupunkimetsiköitä, sillä niillä on vahva yhteys mm. vastustuskykyyn ja ihmisten hyvinvointiin. Monipuoliset ympäristöt tukevat myös liikkumista. Tutkimukset todistavat, että viherympäristöille altistuminen parantaa mielenterveyttä, vähentää ahdistusta/stressiä, vähentää kuolemanriskiä ja pienentää mm. sepelvaltimotaudin riskiä.
Viherympäristöjen on oltava tasa-arvoisemmin saavutettavissa. Kotien läheisyydessä sijaitsevat luontoympäristöt lisäävät kaikenikäisten fyysistä aktiivisuutta. Tutkittua tietoa pitäisikin Oulussa hyödyntää enemmän ja esimerkiksi pohtia, voisimmeko ottaa käyttöön 3-30-300 säännön ainakin tavoitteeksi. Eli sen, jokaiseen asuntoon näkyy 3 puuta, asuinalueella on 30 % latvuspeittävyys ja lähimmälle viheralueelle on matkaa 300 metriä.
Täten me allekirjoittaneet esitämme, että Terveysliikunnan vaikutusten arvioinnin suunnitelma päivitetään ja se otetaan Oulun kaupungissa laajasti käyttöön vähintään siinä laajuudessa, mitä työryhmä on aikoinaan toivonut. Lisäksi liikunta- ja liikkumisvaikutuksien ennakkoarvioinnista tehdään osa Oulun päätöksentekoa. Samoin päivitetään tarvittavat ohjeistukset ja suunnitelmat niin, että luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tulevat vahvemmin osaksi päätöksenteon valmistelua laajasti. Kaavoituksen ammattilaiset ovat tässä erityisen tärkeässä roolissa, puhuttiin sitten saavutettavuudesta, päiväkotien/koulujen pihoista, pyörä- ja kävelykaduista, esteettömyydestä, viheralueista tai kaupunkimetsiköiden sijainneista. Hyödynnetään uusinta tutkimustietoa, tarjotaan henkilöstölle näistä teemoista lisäkoulutusta ja vahvistetaan aitoa, hallintokuntien rajat ylittävää, yhteistyötä. Parannetaan mahdollisuuksia liikkua ja päästä viherympäristöjen äärelle tasa-arvoisesti. Otetaan kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun.
Susa Vikeväkorva (vihr.), kaupunginvaltuutettu
Aloite jätetty Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.5.2024