Valtuustoaloitteet 2018

Valtuustoaloite 17.12.2018: Sisäilmatyöryhmien muistiot verkkoon

Esitämme, että Oulun kaupungin kiinteistöjen sisäilmatyöryhmien muistiot ja muut raportit julkaistaan verkossa Oulun kaupungin tai Tilakeskuksen sivuilla. Näin varmistetaan, että kiinteistöjen käyttäjät ja päättäjät tietävät, millaisia ongelmia kiinteistöissä on havaittu ja millaisia toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi on tehty.

Oulun kaupungissa on useita kiinteistöjä, joissa on todettu tai epäillään sisäilmaongelmia. Erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat huolestuttaneet kaupunkilaisia. Oulussa Tilakeskuksella on tarkat toimintamallit sisäilmaongelmien selvittämiseen ja ratkaisuun (ks. Timo Ojanperän opinnäytetyö, 2017). Yksi toimintatapa on perustaa kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä, johon kuuluu kiinteistökohteen henkilökuntaa, Tilakeskuksen edustajia ja terveydenhuollon edustajia. Sisäilmatyöryhmä seuraa sisäilmaongelmien selvitystä ja toimenpiteitä niiden korjaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Työryhmä laatii kokouksistaan muistiot, jotka sisältävät tärkeää tietoa ajankohtaisesta tilanteesta.

Oulussa sisäilmatyöryhmien muistioita ei ole avoimesti saatavilla, toisin kuin esimerkiksi Laihialla, jossa muistiot ja analyysit ovat verkossa (https://www.laihia.fi/palvelut/opetus_ja_koulutus/koulujen_sisailmatyoryhma). Oulussa esimerkiksi koulujen henkilökunnalla, oppilailla ja vanhemmilla ei ole helposti pääsyä ajantasaiseen tietoon kiinteistöjen sisäilmaongelmien tilanteesta. Myös päättäjien on ollut haastavaa saada tarkkoja tietoja päätöksenteon tueksi. Viestintä onkin koettu puutteelliseksi, mikä lisää epävarmuutta ja turhautumista.

Sisäilmatyöryhmien toiminta sinänsä on ansiokasta ja toimintamallit vakiintuneita, mutta läpinäkyvyyttä tulee parantaa julkaisemalla sisäilmatyöryhmien muistiot verkossa.

Jaana Isohätälä (vihr.) ja muut allekirjoittaneet

__________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 17.12.2018: Turvallisia tiloja ja tekemistä myös joulun pyhinä

Joulu ei ole kaikissa perheissä onnellinen juhla. Moni ihminen kokee jouluna yksinäisyyttä ja monessa perheessä alkoholi ja päihteet vievät joulun ilon. Köyhyydessä elävissä perheissä ei välttämättä ole mahdollista järjestää lapsille tekemistä pitkän pyhäjakson aikana. Kaupungissamme on myös perheitä joissa ei joulua vietetä lainkaan.

Suomessa on yli 60 000 lasta, joiden vanhemmista ainakin toisella on todettu päihdeongelma. Vakavat päihdeongelmat näkyvät lasten ja nuorten elämässä turvattomuutena, pelkoina, sekä riitoina ja nämä korostuvat pyhäaikoina. Kun julkiset vapaa-ajan palvelut ja -tilat ovat joulun aikaa; useita päiviä kiinni, ei näillä lapsilla ole välttämättä tilaa, johon hetkeksi paeta ja jossa turvallisesti viettää aikaa.

Vihreä valtuustoryhmä esittää, että osa kaupungin vapaa-ajan palveluista ja -tiloista olisi auki myös joulun pyhinä ja että joukkoliikenne liikennöisi vähintään sunnuntaiaikataulujen mukaisesti.

Tampereella Sampolan kirjasto on ollut viime vuosina auki jouluaattona ja kokemukset ovat osoittaneet, että kirjaston palveluilla on kysyntää myös juhlapyhinä. Sampolassa on käynyt jouluaattoina 400-500 kävijää, ja aukiolo on kerännyt paljon kiitosta.

Ehdotamme, että ensi vuonna pääkirjastossa järjestetään ajanvietettä ja mukaan kutsutaan myös järjestöjä. Muissa kirjastoissa olisi vähintään itsepalvelukurjasto auki.

Vihreä valtuustoryhmä

__________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 17.12.2018: Luonnon monimuotoisuutta edistetään lähimetsissä

Lähimetsien hoidon tavoitteena on ollut virkistyskäytön edistäminen ja metsien pitäminen miellyttävän näköisinä. Lähimetsissä ei tavoitella puun kasvua eikä taloudellisesti merkittävää puun myyntiä. Tästä johtuen lähimetsien rakenne on talousmetsiä monimuotoisempi ja yksittäisiä järeitä puita on enemmän. Myös potentiaalia uhanalaisen metsälajiston tarvitseman järeän lahopuun syntymiseen on paljon. Lahovikaiset puut tulee kuitenkin poistaa ihmisten kulkureittien läheisyydestä turvallisuussyistä. Käytäntönä on ollut, että kaadetut puut viedään pois maisemaa rumentamasta ja ihmisten kulkemista haittaamasta.

Esitämme, että vaarallisten puiden poistossa kiinnitetään enemmän huomioita luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Luonnon monimutoisuus ja lahopuun lisääminen tulee ottaa lähimetsien hoidon keskeiseksi tavoitteeksi virkistyskäytön ja kauneusarvojen rinnalle. Lahopuiden poistossa tulee ensimmäisenä kiinnittää huomiota poiston tarpeeseen. Kaukana kulkureiteistä olevia puita ei ole tarpeen kaataa. Kulkureittien lähistöllä tulee pyrkiä jättämään pystyyn pitkiä tyvipökkelöitä, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Mikäli puu on kaadettava kokonaan eikä runkoa voida kokonaisuudessaan jättää viheralueelle, on useimmissa tapauksissa mahdollista sahata 5-10 metrin pölli jätettäväksi maahan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta rikastamaan.

Helsingin kaupunki on tänä syksynä päättänyt mm. keskuspuiston hoidosta siten, että lahopuuta lisätään. Jos lahopuiden säästäminen on mahdollista vilkkaissa Helsingin puistoissa, on se mahdollista myös Oulussa.

Päätöksiä maastossa käytännössä tekevät henkilöt eivät välttämättä aina ole tietoisia lahopuun monimuotoisuushyödyistä kaupunkiympäristössä. Tarvittaessa kaupungin lähimetsien hoidosta vastaaville viranhaltijoille tulee järjestää koulutus, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan käytännössä edistää metsien käsittelyssä. Koulutusta voisi pyytää esimerkiksi Luonnonvarakeskukselta tai Suomen ympäristökeskukselta.

Vihreä valtuustoryhmä

__________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 10.12.2018: Oulun kaupunkikonserni luopuu turpeen energiakäytöstä nykyisten turvesoiden ehtyessä.

Uusimmat ilmastoraportit edellyttävät nopeaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Turpeen polttamisesta aiheutuu kivihiiltäkin suuremmat hiilidioksidipäästöt. Voimalaitospäästöjen lisäksi myös turvesoilta vapautuu merkittäviä määriä kasvihuonekaasuja, jotka lasketaan maankäytön päästöihin. Turpeen polttaminen energiaksi joudutaan todennäköisesti lopettamaan Suomessa pian kivihiilen käytön lopettamisen jälkeen.

Uudet turvesuot ovat käytössä 20-30 vuotta eli selvästi pidempään kuin turpeen polttaminen voi jatkua. Oulun kaupungin kannalta ei ole kannattavaa, että turvetuotantoalueiden hyödyntäminen jäisi laajasti kesken. Puolittain hyödynnettyjen turvesoiden jälkikäyttö olisi hankalasti ratkaistavissa, koska paksun turvekerroksen vuoksi niitä ei voi metsittää, eikä kuivattua kasvitonta turvekenttää voida helposti palauttaa takaisin suoksi. Imasto- ja vesistöpäästöt kuitenkin jatkuvat ellei jälkikäyttöä ratkaista. Tästä voi aiheutua merkittävät kustannukset turvesoiden haltijalle, kuten Oulun kaupungin omistamalle Turveruukille.

Turve on Oulussa merkittävä energianlähde, josta luopuminen on syytä tehdä harkitusti. Uudessa Laanilan biovoimalaitoksessa ei teknisistä syistä enää tarvita turvetta polttoaineena. Turvesoiden pitkästä käyttöiästä johtuen nykyiset jo tuotannossa olevat turvesuot riittävät siirtymäaikana turvaamaan Toppilan voimalaitosten polttoaineen saannin. Suurista kaupungeista merkittävimpänä turpeen polttajana Oululla on mahdollisuus toimia suunnan näyttäjänä, kuinka Suomessa turpeesta luopuminen hoidetaan järkevästi. Selkeällä vähittäisellä luopumissuunnitelmalla nykyisten turvesoiden hyödyntäminen loppuun asti on merkittävästi parempi vaihtoehto kuin turpeen maksimaalinen hyödyntäminen niin pitkään, kunnes lopettaminen on pakko tehdä nopeassa aikataulussa.

Turvepolttoaineen hintaan vaikuttavat merkittävästi päästöoikeuksien hinnat, verotuksen taso ja valtion tukitoimet kotimaisille polttoaineille. Näistä johtuen energiaturpeen hinta voi nousta korkeaksi jo ennen kuin sen polttaminen kielletään kokonaan. Näin epävarman energialähteen uusiin tuotantoalueisiin ei ole kannattavaa investoida.

Esitämme, että Oulun kaupunkikonserni linjaa turpeen energiakäytöstä luovuttavan nykyisten turvetuotantoalueiden ehtyessä. Uusia turvetuotantoalueita ei oteta käyttöön eikä olemassa olevia alueita laajenneta. Tuotantoon jo otetut turvesuot pyritään hyödyntämään haitalliset ympäristövaikutuset minimoiden.

Vihreä valtuustoryhmä

__________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 8.10.2018: Paremmat vaikuttamismahdollisuudet Oulun nuorten edustajistolle

Oulun kaupungissa on alettu kiinnittämään huomiota nuorten aitoon osallistumiseen. Tällä hetkellä Oulun nuorten edustajistolla (ONE) on läsnä- ja puheoikeus sivistys- ja kulttuurilautakunnassa. Nuoriin vaikuttaa kuitenkin suoraan tai välillisesti monien muidenkin lautakuntien ja jaostojen päätöksenteko. Näihin päätöksiin nuorilla on varmasti näkemyksiä ja sanansa sanottavana. Sivistys- ja kulttuurilautakunta onkin esittänyt, että myös kaupungin muut toimielimet ottavat lapset ja nuoret huomioon päätöksissään sekä hyödyntävät ONEn osaamista. Lisäksi on huomioitava, että Oulun kaupungilta edellytetään Unicefin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myötä lasten ja nuorten osallisuuden tavoitteellista ja systemaattista edistämistä.

Nuorisovaltuustojen Liitto ry:n (Nuva) selvityksen mukaan haasteita nuorisovaltuustotoiminnassa on erityisesti päätöksenteon valmisteluun osallistuminen ja toiminnan aito vaikuttavuus. Sekä valmisteluun osallistumista että vaikuttavuutta voidaan parantaa aloiteoikeuksilla ja puhe- ja läsnäolo-oikeuksilla kunnan eri toimielimissä. Tämä kaikki lisää toiminnan merkityksellisyyttä nuorten näkökulmasta. Se puolestaan houkuttelee nuoria asettumaan ehdolle nuorisovaaleissa ja kasvattaa vaalien äänestysaktiivisuutta.

Täytyy muistaa, että kuntalaissa (26§) nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksista määritellään seuraavaa:“Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.”

Edellä esitettyihin perusteluihin vedoten, esitämme:

• ONE saa kaikista haluamistaan keskeisistä lautakunnista ja jaostoista puhe- ja läsnäolo-oikeuden. ONEn edustajat voivat osallistua kokouksiin kiertävällä periaatteella.

• ONE saa edustajalleen puhe- ja läsnäolo-oikeuden valtuuston kokouksiin.

• ONE saa suoran aloiteoikeuden kaupunginhallitukselle.

• ONEn toimintaa tuetaan valtuustokummien avulla. Valtuustokummitoimintaa kehitetään kerätyn palautteen perusteella.

Oulussa 8.10.2018
Henna Määttä (vihr.)
Susa Vikeväkorva (vihr.)

_______________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 8.10.2018: E-urheilun potentiaalin selvitystyön aloittaminen

“Suomalaiset voittivat joukkueensa kanssa Dota 2:n ykkösturnauksen ja lähes 10 miljoonaa euroa – ”Suoritus on verrattavissa mihin tahansa arvokisavoittoon”

“Assembly esitteli pelimaailman uusia trendejä: mobiiliturnaukset saavat jalansijaa e-urheilussa ja striimaaminenkin kasvaa kohisten”

Otsikot on poimittu 10.9.2018 YLE:n e-urheilun sivustolta ja ne kuvaavat hyvin tämänhetkistä e-urheilun nousua merkittäväksi talous- ja yhteiskuntavaikuttajaksi. Minkä roolin Oulu haluaa ottaa itselleen e-urheilun tulevaisuudessa? Mitä se Oululta edellyttää?

Oulussa aktiivit ovat jo reagoineet e-urheilun kasvuun muun muassa pelikampuksen perustamisella ja verkkopelitapahtuma Vectoraman järjestämisellä. Onpa kaupungissa oma e-urheiluseurakin Hercules Esports. Oulun Sivistys- ja kulttuuripalvelut on ollut aktiivinen erityisesti digitaalisen nuorisotyön kehittämisessä, mutta e-urheilun todellinen potentiaali on kaupungin organisaatiolta mielestämme vielä osittain tunnistamatta. Me aloitteen tekijät uskomme e-urheilun kehityksen luovan Oululle paitsi valtavan taloudellisen potentiaalin myös merkittävän haasteen sen kaikille palvelualueille.

Nopealla ja avarakatseisella reagoinnilla pystymme nousemaan e-urheilun alueella Euroopan kehityksen kärkeen. Oulussa on mahdollisuus yhdistää huippukoulutus-, teknologia- ja urheilutiedeosaaminen kasvavaan e-urheilu-alaan ja muodostaa kestäviä malleja myydä kumuloituvaa osaamista maailmalle sekä tuoda maailmaa sen avulla tänne.

Potentiaalia sekä koulutukseen että yritystoimintaan löytyy muun muassa seuraavilta alueilta:

• Harjoittelu ja valmennus (henkinen, fyysinen)
• Etäharjoittelu ja verkossa tapahtuva pelaamisen opiskelu
• Suorituskyvyn testaaminen, mittaaminen ja analysointi
• Laitteistot ja apuvälineet
• Pelit, tapahtumat ja turnaukset
• Tilaratkaisut ja -konseptit kilpa- ja massakäyttöön
• Media ja journalismi
• Viestintä, markkinointi ja pelaajabrändäys

E-urheilu on jo tätä päivää, mutta sen potentiaalin ja luonteen hahmottamiseksi esitämme Oulussa käynnistettäväksi pikaisesti e-urheilun toimijoita osallistavan selvitystyön, jossa

1. Tuotetaan analyysi e-urheilun nykytilasta suhteutettuna oululaiseen pelialan osaamiseen.
2.  Määritellään, mikä kunnan rooli e-urheilun mahdollistajana on ja millaisella organisaatiolla toimintaa tulisi tukea (hallintokunnat, Business Oulu, Innovaatioallianssi)
3.  Analysoidaan millainen on Oulun potentiaali nousta yhdeksi Euroopan e-urheilu -keskuksista.
4.  Määritellään alueen toimijoiden yhteinen tahtotila ja alkuvaiheen toimenpiteet alueen e-urheilun potentiaalin hyödyntämiseen.

Oulussa 8. lokakuuta 2018
Heikki Kontturi (Vihr.)
Jari Laru (Kok.)

_______________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 8.10.2018: Uudet nimikkeet käyttöön varhaiskasvatuksessa

Uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) voimaantulon myötä on varhaiskasvatus entistä vahvemmin osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus on kasvatuksen, hoidon ja opetuksen muodostama suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslakia on uudistettu useassa osassa ja viimeisin laki tuli voimaan 1.9.2018. Uudessa laissa on selkiytetty tehtävänimikkeitä ja vahvistettu varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa.

Uusissa ammattinimikkeissä korostuu henkilöstön koulutustausta; varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.

Monet kunnat, kuten Lempäälä, Lahti, Hyvinkää, Rovaniemi ja Kouvola, ovat korvanneet vanhat ammattinimikkeet uusilla. Uusien nimikkeiden ripeä käyttöönotto viestii arvostuksesta päiväkotien henkilöstöä kohtaan ja positiivisesta henkilöstöpolitiikasta sekä halusta kehittää toimintaa, olla ajan tasalla. Se on myös viesti kuntalaisille ja muille kunnille; Oulussa kasvatusta ja opetusta pidetään suuressa arvossa.

Oululla ei ole syytä olla vaihtamatta nimikkeitä. On selvää, että laajempia selvityksiä tarvitaan myös Oulussa uuden varhaiskasvatuslain myötä esimerkiksi työn vaativuuden arviointeja ja selkeä henkilöstösuunnitelma lain tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta mikään ei estä vaihtamasta jo ammattinimikkeitä. Tämä on tahdosta kiinni, eikä vaadi kovin paljoa aikaa tai valmistelua. Oulun tulisi yhtenä suurimmista kunnista olla esimerkkinä.

Esitän, että Oulussa otetaan pikimmiten käyttöön uudet varhaiskasvatuksen ammattinimikkeet; varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja varhaiskasvatusyksikön johtaja.

Oulussa 8.10.2018
Susa Vikeväkorva (vihr.)

_______________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 10.9.2018: Selvitys kouluruokailun tilanteesta Oulun kaupungissa

Suomessa on tarjottu koululaisille maksuton kouluruoka vuodesta 1948, siis 70 vuoden ajan. Kouluruoan ”juhlavuonna” on erityisesti syytä kiinnittää huomiota kouluruoan laatuun ja ravintosisältöön sekä niihin tavoitteisiin, joita kouluruoalle opetussuunnitelmissa ja ravintosuosituksissa asetetaan.

Kouluruokailu on paitsi kasvatuksellinen, yhteisöllinen ja ravitsemuksellinen tapahtuma myös tehokas keino edistää oppimisen tasa-arvoisia edellytyksiä ja yhdenvertaisuutta. Kouluruokailu voidaan nähdä yhtenä tärkeänä tekijänä hyvien oppimistulosten takana. Kouluruokailu tukee lasten ja nuorten ja myös perheiden hyvinvointia ja jaksamista.

Oulussa tarjotaan Suomen kunnista kolmanneksi halvin kouluruoka. Kouluruoan hinta on 1,86 euroa. Vertailun vuoksi Tampereella kouluaterian hinta on 2,49 euroa ja Kuopiossa 2,83 euroa. Keskimääräinen kouluruoan hinta kunnissa on 2,76 euroa ja Puumalassa kouluaterian arvo on peräti 8,28 euroa sisältäen välipalan.

Viimeaikaiset viestit oululaisista kouluista, oppilailta, opettajilta ja vanhemmilta kertovat huolesta kouluruoan ravitsemuksellisuuden, laadun ja riittävyyden suhteen. Systemaattisesti kerättyä tietoa kokemuksista kouluruoan ja -ruokailun suhteen ei ole olemassa. Sen vuoksi valtuustoaloitteemme esittää perusteellisen selvityksen ts. kattavan kyselyn ja haastattelujen tekemistä eri ikäisille varhaiskasvatuksen ja opetuksen piirissä oleville oppilaille, opettajille ja vanhemmille sekä Serviisin henkilökunnalle siitä, täyttääkö oululainen kouluruoka Opetushallituksen kouluruokailusuosituksen määrittelemät moninaiset tavoitteet ja miten kouluruokailu koetaan oululaisissa toimintayksiköissä. On tärkeää tietää nuorten kasvun, oppimisen ja oppilaiden sekä henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta, täyttääkö kouluruokailutapahtuma opetussuunnitelmassa määritellyn päivittäisen kasvatuksellisen, ohjauksellisen ja yksilön ja yhteisön hyvinvointia lisäävän tehtävänsä, saavatko lapset ja nuoret kouluruoasta suosituksen mukaisen kolmanneksen päivittäisestä energiatarpeesta ja onko ruoka maukasta ja syömään houkuttelevaa kuten sen Opetushallituksen suosituksen mukaan tulisi olla. Kyselyssä tulisi myös selvittää, kuinka moni osallistuu kouluruokailuun päivittäin ja kuinka moni jättää ruoan syömättä.

10.9.2018
Oulun Vihreä valtuustoryhmä

_______________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 10.9.2018: Arvokeskustelu ikäihmisten palveluista ja arvokkaasta vanhuudesta

On arvioitu, että 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Oulussa seuraavan 10 vuoden aikana noin 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmisten palvelutarve kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa. Valtuusto on asettanut muutosohjelmassa tavoitteita laitoshoidon purkamiselle. Oulun kaupungin palvelumallin 2020 linjauksissa on tavoitteena, että 92% 75-vuotta täyttäneistä asuvat kotona ja enintään 3% on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Lisäksi hyvinvointilautakunnalle on asetettu useiden miljoonan euron sopeuttamistarve, joka koskee myös ikäihmisten palveluita.

Muutamien laitospaikkojen lakkauttaminen on aiheuttanut suurta keskustelua niin valtuutettujen kuin kuntalaisten keskuudessa. Ikäihmisten hoito, palvelumuodot sekä palveluiden laatu ja saatavuus puhuttavat kuntalaisia. Moni kantaa huolta siitä, miten voimme kaupungissamme turvata arvokkaan vanhuuden jokaiselle ikäihmiselle.

Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain.

Esitämme, että ikääntyneen väestön tukemiseksi laadittavan suunnitelman teon yhteydessä järjestetään valtuustoseminaari ja arvokeskustelu ikäihmisten palveluista ja arvokkaasta vanhuudesta. Seminaarin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ikäihmisten arjesta ja nykyisistä palveluista. Lisäksi seminaari tukee valtuuston, hyvinvointilautakunnan ja viranhaltijoiden työskentelyä sekä rakentaa yhteisymmärrystä siitä, miten yhdessä kehitämme ikäihmisten palveluita.

Oulussa 10.9.2018
Vihreä valtuustoryhmä

_______________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 14.5.2018: Korkean rakentamisen selvitys Ouluun

Korkea rakentaminen näyttää olevan kansainvälinen trendi. Se vaikuttaa yhä enemmän myös Suomessa ja Oulussa.. Korkean rakentamisen uskotaan symboloivan taloudellisesti menestyvää, ”urbaania sykettä” ja eteenpäin katsovaa kaupunkia.

Esitän, että Oulussa tehdään Turun tavoin selvitys, jonka tarkoituksena on  löytää Oulusta korkeaan rakentamiseen soveltuvia paikkoja.

Selvityksen tehtävänä on löytää Oulusta mahdollisia korkeaan rakentamiseen soveltuvia paikkoja ja samalla esittää koko kaupunkia koskevia koskevaa linjausta tai ohjeistusta korkeasta rakentamisesta.

Selvityksen tarkoituksena on osoittaa alueita, joilla korkealle rakentamiselle on parhaat edellytykset ja joiden kehittämisestä korkeasta rakentamisesta voidaan saada ns. imagohyötyä. Samoin tunnistetaan, missä kulttuuriympäristön olemassa olevat arvot asetetaan etusijalle. Pyrkimyksenä on auttaa ohjaamaan korkea rakentaminen kaupunkirakenteellisesti ja –kuvallisesti perusteltuihin paikkoihin, niin että Oulun kaupunkikuvan erityisyys ja vaalittavat ominaispiirteet säilyvät. Selvitystä voidaan käyttää niin Oulun yleiskaavan kuin asemakaavoituksen apuna. Selvityksen tavoitteena on tarjota työkaluja korkean rakentamisen hankkeiden edellytysten arviointiin sekä tuoda esille ne asiat, jotka tulee ottaa huomioon hankkeiden eri vaiheissa.

Latekoe Lawson Hellu (vihr.), kaupunginvaltuutettu

___________________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 14.5.2018: Vanhusten taksipalvelun  jatkaminen Varjakan ja Oulunsalon välillä  palvelulinja 7 rinnalla

Oulun kaupunki on pyytänyt tarjousta koulukuljetuksista kuluvana keväänä 2018. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan mainittu Varjakan ja  Oulunsalon keskustan välisen  vanhusten taksikuljetusten osalta mitään.

Monelle vanhukselle tuo vanhusten taksikuljetus on ollut ainoa mahdollinen kuljetuspalvelu, koska Varjakasta ei ole ollut kunnollista joukkoliikennettä Oulunsalon keskustaan. Uusi palvelulinja 7 ei palvele kaikkia, koska sitä käyttäessä joutuu olemaan liian kauan pois kotoa. Esimerkiksi omaishoitajat eivät voi jättää omaistaan yksin pitkäksi ajaksi. Samoin palvelulinja 7 tilaaminen on muodostunut monelle ongelmaksi, koska puhelimessa taksinvarauslinjalla on joutunut roikkumaan kauan. Moni vanhus joutuu tulevaisuudessa muuttamaan Varjakan alueelta pois palvelutaksin puuttumisen takia, vaikka heidän kotona asumistaan pitäisi tukea.

Esitän, että Varjakan ja Oulunsalon välillä jatkettaisiin hyväksi koettua vanhusten taksipalvelua palvelulinja 7 rinnalla.

Latekoe Lawson Hellu (vihr.)

___________________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 14.5.2018: Oulun lukioita on kehitettävä lakkauttamisen sijaan

Lukiojohtaja Pekka Fredriksson on todennut, että lukiokoulutuksen vetovoimaa ja houkuttelevuutta on syytä kohottaa. Mielestämme Kiimingin ja Oulunsalon lukioiden esitetty lakkauttaminen on lyhytnäköistä kvartaalipolitiikkaa, joka riittävän kattavien laskelmien mukaan ei tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä

Sivistysvaltion ja Suomen kaltaisen asukasluvultaan pienen, ulkomaankaupasta riippuvan valtion menestysresepti on laaja yleissivistävä koulutus, joka antaa opiskelijalle hyvät eväät. Näin tulisi olla myös Oulussa riippumatta siitä, missä päin Oulua asuu. Oulun pitäisi Helsingin ja Tampereen tavoin nostaa lukiokoulutuksen mitoitus 55-60 %:iin ikäluokasta. Tätä puoltaa yleissivistävän koulutuksen vaatimustason kasvu, lukiokoulutuksen syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, mahdollisuus hakeutua korkeakoululuihin, kasvavat 9-luokkalaisten määrät Oulussa sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

On turha vedota ensisijaisten hakijoiden määrään kussakin lukiossa, koska ne eivät kerro koko totuutta . Kiintiöt ovat kuitenkin täyttyneet ja tulijoita on yleensä viimeisessä jaossa jopa enemmän kuin paikkoja. Liian pitkät välimatkat ja koulumatkoihin käytettävä aika sekä sosioekonomiset syyt vaikuttavat nyt kaavailluissa keskittämisvaihtoehdoissa, että kaupungin eteläosien ja pohjoisosien alueella asuvia ja lukioon pyrkiviä nuoria karsiutuu pois lukioista. Voidaan helposti puhua 5-10 %:n vähennyksestä.

Tutkijoiden mukaan syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle vaihtelee 1-1,8 miljoonaan euroon. Lakkauttamisiin liittyen on laskettu vuotuisia käyttökustannussäästöjä. Niitä ei ole avattu tarkasti päättäjille. Jos kiinteistön jälleenmyynti/käyttö ei etene toivotusti, niin säästöt jäävät kyseenalaisiksi. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on nollasummapeli.

Lukioverkkoa tulisi Oulussa tarkastella laajasti kaupunkistrategiaan ja koko lukioverkon kehittämistavoitteisiin liittyen. Oulunsalon lukion sijainti ICT-painotteisen yritysryhmittymän keskellä tarjoaa upean mahdollisuuden lukion profiilin nostoon vaikkapa työelämäyhteistyöpainotteisen kurssitarjonnan kautta. Kiimingin lukiolle sopisi vaikkapa matkailupainotteisuus.

Oulun juuri laaditussa kaupunkistrategiassa mainitaan, että hyvinvointi kuuluu kaikille. Miten se käytännössä näkyy? Ei ainakaan nyt kaavailluilla palveluverkon lukiolinjauksilla. Lukioiden lakkauttaminen Oulunsalossa ja/tai Kiimingissä ajaa nämä alueet eriytymiskehitykseen, joka voi maksaa Oulun kaupungille paljon enemmän kuin nyt arvioidut säästöt. Lukioiden eriytymiskehitys on saatava loppumaan ja on varmistettava kaikkien lukioiden vetovoima kehittämistoimilla. Oulunsalon ja Kiimingin lukiot tarvitaan nykyisillä paikoillaan näissä entisissä kuntakeskuksissa. Näinhän ajateltiin luotaessa uutta Oulua.

Esitämme, että lukioiden lakkauttamiskeskustelun sijaan Oulun lukiokoulutuksen vetovoimaa ja houkuttelevuutta kehitetään laatimalla koko lukioverkon kehittämissuunnitelma. Lukioverkon kattavuudesta huolehditaan ja nostetaan lukiopaikkojen mitoitus kilpailijakaupunkien mallin mukaisesti 55-60 %:iin ikäluokasta. Näin tähdätään tulevaisuuteen.

Paula Himanen (vihr), kaupunginvaltuutettu
Latekoe Lawson Hellu  (vihr), kaupunginvaltuutettu

______________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 16.4.2018: koulujen lakkauttamispäätösten seuranta

Oulussa on lakkautettu viime vuosina useita kouluja. Käsittääksemme tehtyjen lakkauttamispäätösten seurantaa ei ole suoritettu. Esitämme, että selvitetään viiden viime vuoden aikana lakkautettujen koulujen todelliset  seurausvaikutukset. Tarkastellaan, mitä päättäjille esitettiin lakkauttamisen perusteiksi: taloudelliset vaikutukset, rakennuksen kunto, jäikö rakennus kaupungin haltuun ja mitä mahdollisia kustannusvaikutuksia siitä edelleen on, tuliko kuljetuskustannuksia, lämmityskustannuksia, lakkauttamisen seurausvaikutukset paikallisille asukkaille ym. (yhteisötoiminta, virkistäytyminen …). Mikä oli lakkauttamisen ”saldo” = yhteenveto kerrotuista säästöistä ja menoista.

Esittämämme selvitys antaisi arvokasta tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Latekoe Lawson Hellu (vihr.)

______________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 16.4.2018: yrittäjille maamerkki

______________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 16.4.2018: Seksuaalisen häirinnän, ahdistelun, syrjinnän, väkivallan ja kiusaamisen kitkemiseksi ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin

Kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla esiintyy syrjintää, kiusaamista, seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Tuoreen Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan perusopetuksessa 4. ja 5. luokilla ulkonäön vuoksi kiusatuksi on joutunut yli 12% oululaisista lapsista ja sukupuolen vuoksi lähes 7%, joista pojista melkein 10% ja tytöistä vajaa 4%. Oulussa perusopetuksessa 8. ja 9. luokilla vähintään kerran viikossa kiusatuksi joutuu yli 4% nuorista. Ulkonäön vuoksi kiusatuksi joutuu koulussa tai vapaa-ajalla yli 16% 8. ja 9. luokkalaisista ja lukiossa yli 7% sekä ammatillisessa opetuksessa hieman harvempi kuin lukiossa. Valtakunnallisesti seksuaalista häirintää  on kokenut viimeisen vuoden aikana 8.-9. -luokkalaisista tytöistä 30% ja pojista 12%. Kyselyssä häirinnällä tarkoitettiin seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä ja häiritsevää seksuaalista ahdistelua tai ehdottelua. Tulokset ovat hirvittäviä, lukujen pitäisi olla 0%. Jokainen lapsi, joka joutuu kiusatuksi tai ahdistelun kohteeksi, on liikaa.

Kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla, on oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvu-, oppimis- sekä työympäristöön. Seksuaalinen häirintä, ahdistelu ja väkivalta on tiedostettu sekä yleinen ongelma myös Suomessa. Viime vuonna toteutetussa Taloustutkimuksen kyselyssä kartoitettiin suomalaisten asenteita ja kokemuksia seksuaaliseen häirintään. Tulosten mukaan häirintä on hyvin yleistä ja se kohdistuu erityisesti nuoriin naisiin. Joka toinen 18-24-vuotias nainen oli kokenut seksuaalista häirintää kuluneen vuoden aikana ja noin 80% kyselyyn vastanneista naisista kertoi joskus kokeneensa seksuaalista häirintää. Selkeästi yli puolet kyselyyn vastanneista sekä miehistä (66%) että naisista (78%) kertoi yleisimmäksi häirinnän muodoksi sopimattoman koskettelun ja toiseksi yleisimpänä seksuaalisen ehdottelun tai vitsailun. Tasa-arvobarometrin (2012) mukaan noin joka kolmas vastanneista naisista oli viimeisen kahden vuoden aikana kokenut seksuaalista häirintää ja miehistä noin joka kuudes. Seksuaalinen häirintä kohdistuu erityisesti nuorimpaan ikäryhmään, eli 15-34-vuotiaisiin naisiin, joista noin puolet oli kokenut sitä miesten taholta. Seksuaalista häirintää naisten taholta on kokenut noin joka viides samanikäisistä miehistä.

Oulussa on aika tehostaa toimenpiteitä niin häirinnän, ahdistelun, kiusaamisen kuin väkivallan kitkemiseksi. Täten esitämme, että Oulun kaupunki:

• selvittää muilta kaupungeilta ja yhteistyökumppaneilta, miten näiden ilmiöiden ennaltaehkäiseminen niin kouluissa, kaupungin työpaikoilla kuin muissa palveluissa olisi tehokkaampaa

• laatii toimenpideohjelman seksuaaliseen häirintään, ahdisteluun, kiusaamiseen ja syrjintään puuttumiselle

• laatii koulutusohjelman aiheesta henkilöstölle ja luottamushenkilöille

• viestii tavoitteistaan sekä omassa toiminnassaan että sidosryhmien kanssa toimiessaan

Vihreä valtuustoryhmä

_____________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 26.2.2018: subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen sekä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen lapsi- ja sukupuolivaikutusten selvittämisestä

Oulun kaupunki on ainoa kuusikkokunnista, missä on voimassa sekä subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus että ryhmäkokojen suurennus. Varhaiskasvatukseen tehtyjä heikennyksiä ei olla kaupungin puolesta arvioitu riittävästi ja kattavien selvitysten laatiminen mm. varhaiskasvatuksen osalta tukee Oulun kaupungin sivistyspoliittisen ohjelman laatimista.

Subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen myötä Oulun kaupungissa lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja yhdenvertaisuus perheiden välillä kärsii. Esimerkiksi Vantaan kaupungin teettämässä varhaiskasvatusoikeuden rajaamista koskevasta selvityksestä käy ilmi, että oikeuden rajaus kohdistuu niihin lapsiin, jotka eniten hyötyisivät varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Osa-aikaisuus koskee pääsääntöisesti heikoimmista oloista tulevia lapsia. Uudessa varhaiskasvatuslaissa korostetaan lapsen oikeutta saada varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatus nähdään osana koulutus- ja kasvatusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle.

Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen yhdessä ryhmäkokojen kasvattamisen kanssa on saanut aikaan kestämättömän tilanteen. Osa-aikaisia lapsia on enemmän ja heidät lasketaan mitoituksessa puolikkaina. Pahimmillaan lapsiryhmä voi kasvaa jopa yli 30 lapsen kokoiseksi, jossa lasten vaihtuvuus on suurta. Lapsen siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään on haitaksi muun muassa lapsen älylliselle ja kielelliselle kehitykselle. Oulun yliopiston VakaVai -tutkimushanke paljastaa, että lasten yksilöllinen kohtaaminen suuressa lapsiryhmässä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi.

Oulu on saanut UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen ja näin sitoutunut tekemään lapsivaikutusten arviointeja. Kattavalla arvioinnilla pystytään selvittämään, miten lapsen oikeudet toteutuvat sekä millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla tai vaikuttavilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Perhepolitiikasta sekä varhaiskasvatuksesta puhuttaessa on tärkeää huomioida myös päätösten sukupuolivaikutukset. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tavoitteena on ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa.

Edellä mainittuihin argumentteihin perustuen esitämme, että Oulussa selvitetään objektiivisen ulkopuolisen tahon toimesta kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen sekä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset. Selvityksen kulmakiveksi rakentuu lasten, vanhempien, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja hallinnon näkökulmat erilaisten kyselyiden sekä haastatteluiden avulla. Lisäksi selvityksessä huomioidaan uusimmat tutkimustiedot, tehdään laskelmat taloudellisista vaikutuksista ja hyödynnetään kaupungin omia tilastotietoja. Selvitys laitetaan vireille vuoden 2018 aikana.

Henna Määttä (vihr.), kaupunginvaltuutettu
Susa Vikeväkorva (vihr.), kaupunginvaltuutettu

_____________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 29.1.2018: Palveluverkkosuunnitelmassa vertailtava erilaisia koulujen sijoitusvaihtoehtoja

Esittelyssä olleissa palveluverkkosuunnitelmissa lukioita on sijoiteltu vanhan, jo kertaalleen hylätyn ”kaavan” mukaan. Oulunsalon, Kiimingin sekä Laanilan lukio lakkautettaisiin ja siirrettäisiin Kaukovainiolle, koska OAMKilta tyhjeneviä tiloja on tarjottu kaupungille. Millä hinnalla?

Tämä vaikuttaa vähintäänkin erikoislaatuiselta lähtökohdalta palveluverkon suunnittelulle. Me allekirjoittaneet esitämme, että suoritetaan monipuolinen vertailu, jossa toisiinsa verrataan em. Kaukovainion vaihtoehtoa ja vaihtoehtoa, jossa Oulunsalon ja Kiimingin lukiot pysyvät nykytiloissaan. Vertailussa on otettava huomioon:

• taloudelliset vaikutukset (kaikki kustannukset)
• vaikutukset oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa
• vaikutukset Oulunsalon ja Kiimingin entisten kuntakeskusten elinvoimaan
• vaikutukset joukkoliikenteeseen
• kaikki muut mahdolliset seuraukset

Lisäksi on selvitettävä kanta-Oulun lukioiden sijoittumisvaihtoehdot sekä lukiorakennusten käyttö ja mahdollisten muutosten aiheuttamat kustannukset. Voitaisiinko kanta-Oulun lukiorakennuksia käyttää muihin tarkoituksiin kuin opetuskäyttöön? Tai voitaisiinko huonokuntoisia rakennuksia purkaa ja myydä tontti rakentajille?

Latekoe Lawson Hellu (vihr.), kaupunginvaltuutettu

___________________________________________________________________________________________

Valtuustoaloite 29.1.2018: Aloite kaksikielisen pohjoissaame-suomi-luokan perustamiseksi

Oulu ja Oulun seutu on merkittävä saamelaisasutuksen keskus Suomessa. Saamelaiskäräjien tilastojen mukaan alueella asuu lähes tuhat saamelaista, mikä vastaa lähes kymmenystä Suomen saamelaisista. Saamelaiseksi ja saamenkieliseksi kasvaminen kaupunkiolosuhteissa on valtava haaste perheille, koska ympäriltä puuttuu luonnollinen kieli- ja kulttuuriympäristö. Jotta Oulu voisi kehittyä vahvana urbaanina pohjoisena saamelaiskeskittymänä, tarvitaan lisää tukea muun muassa saamelaislasten opetukseen heidän omalla kielellään. Esitämme Oulun kaupungille saamelaisopetuksen kaksikielisen luokan perustamista.