Oulun Vihreät ry:n Säännöt
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Oulun Vihreät ry ja sen kotipaikka on Oulu.
Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuusto ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.
Yhdistys on myös jäsenenä puoluetta Oulun vaalipiirissä edustavassa Oulun vaalipiirin Vihreät ry:ssä, jota kutsutaan näissä säännöissä piirijärjestöksi.
Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä kunnallisjärjestö.
2. Tarkoitus ja toiminta
Kunnallisjärjestön tarkoituksena on:
1. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta
2. tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta toimialueellaan
3. yhdistää vihreän arvomaailman omaavia toimialueensa asukkaita
4. edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö:
1. toimii puolueen ja piirijärjestön paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueellaan
2. asettaa kuntavaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan
3. vastaa puolueen kuntavaalikampanjasta toimialueellaan ja osallistuu vaalityön tekemiseen muissa toimialueellaan käytävissä vaaleissa
4. seuraa ja tukee toimialueensa kuntien puolueen valtuustoryhmien toimintaa;
5. tukee luottamushenkilöiksi valittujen toimintaa kunnallisissa ja ylikunnallisissa toimielimissä
6. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi paikallista yhteistyötä
7. tekee aloitteita ja kannanottoja
8. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
9. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä
10. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö voi:
1. päättää luottamushenkilömaksun perimisestä kunnallisiin luottamustehtäviin valituilta
2. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
3. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
4. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
5. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
3. Jäsenet
Kunnallisjärjestön varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet.
Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä kunnallisjärjestön toimialueella toimiva rekisteröity yhdistys,
1. jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa;
2. joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan;
3. joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja
4. joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.
Kunnallisjärjestön yhdistysjäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous.
Kunnallisjärjestön henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
Kunnallisjärjestön jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.
Henkilöjäsenet hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jos jäsenyhdistys
1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
2. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
3. ei täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jäsenyhdistys, joka on erotettu tai on eronnut puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä. Kyseisessä tapauksessa erottamispäätöksen tekee kunnallisjärjestön hallitus.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai puolueelle taikka ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Kunnallisjärjestön hallitus voi erottaa henkilöjäsenen kunnallisjärjestöstä, jos jäsen
1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
2. ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
3. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
4. asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa tai siirtyy toisen poliittisen ryhmän edustajaksi kunnallisessa, maakunnallisessa, hyvinvointialueen tai valtakunnallisessa luottamustoimielimessä.
Hallitus voi sen tarkoituksenmukaiseksi nähdessään siirtää erottamispäätöksen yhdistyksen kokoukselle.
Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava oikeus suullisen tai kirjallisen lausunnon antamiseen asiasta, mikäli erottamisen peruste on jokin muu kuin jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi kunnallisjärjestöstä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.
5. Jäsenmaksut
Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous.
Kunnallisjärjestön henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi.
Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu kunnallisjärjestölle että kunnallisjärjestön jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.
Puoluekokous päättää vuosittain:
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta kunnallisjärjestölle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.
Puolue hoitaa jäsenmaksujen perinnän yhdistyksen jäseniltä ja tilittää yhdistykselle tulevat jäsenmaksuosuudet yhdistykselle.
Puolue ja piirijärjestö voivat käyttää yhdistyksen jäsenluettelon tietoja jäsenmaksuperinnän sekä muiden jäsenyyteen liittyvien asioiden käytännön hoitamiseen kuten viestintään jäsenistölle.
6. Hallitus
Kunnallisjärjestön asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja sekä neljästä seitsemään jäsentä. Puheenjohtajien ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Puheenjohtajia kutsutaan kunnallisjärjestön ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi. Vaalikelpoisia hallitukseen ovat kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenet.
Hallituksen jäsenten määrästä päättää kunnallisjärjestön syyskokous.
Kunnallisjärjestön syyskokous valitsee vuorovuosin ensimmäisen puheenjohtajan ja toisen puheenjohtajan sekä vähintään kaksi hallituksen jäsentä.
Sama henkilö voi olla hallituksen jäsenenä enintään neljä täyttä toimikautta peräkkäin. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta on ollut jäsenenä, sama henkilö voidaan valita ensimmäiseksi tai toiseksi puheenjohtajaksi enintään neljäksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.
Jos hallituksen jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen seuraavassa kunnallisjärjestön kokouksessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Vajaata toimikautta ei lasketa mukaan neljän toimikauden maksimiin.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.
Hallitus kokoontuu ensimmäisen puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt toisen puheenjohtajan kutsusta, kun puheenjohtaja katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Kunnallisjärjestön nimen kirjoittavat puheenjohtajat yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, taloudenhoitajan tai toiminnanjohtajan kanssa.
8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa tarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Kunnallisjärjestön kokoukset
Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään helmi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys tai vähintään kymmenesosa (1/10) kunnallisjärjestön äänioikeutetuista henkilöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen
Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyksen jäseneksi hyväksymistä tai erottamista, hallituksen jäsenen valitsemista tai erottamista, tilinpäätöksen vahvistamista, vastuuvapauden myöntämistä, toiminnantarkastajan valitsemista tai erottamista, yhdistyksen sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai muuta näiden sääntöjen kohdassa 12 § tai yhdistyslain 23 §:ssä mainittua asiaa.
11. Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa
Äänivaltaa kunnallisjärjestön kokouksessa käyttävät kunnallisjärjestön varsinaiset jäsenet. Yksi äänivaltainen kokousedustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.
Jäsenyhdistysten äänivalta
Jäsenyhdistyksen äänivalta määräytyy jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärän mukaan seuraavasti:
– yhdistyksellä, jolla on 1 – 10 jäsentä, on yksi ääni
– yhdistyksellä, jolla on 11 – 20 jäsentä, on 2 ääntä
– yhdistyksellä, jolla on 21 – 30 jäsentä, on 3 ääntä
– yhdistyksellä, jolla on 31 – 40 jäsentä, on 4 ääntä
– tästä eteenpäin yhdistysjäsen saa yhden lisä-äänen jokaista alkavaa 25 henkilöjäsentään kohden.
Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä.
Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien jäsenyhdistyksen henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.
Henkilöjäsenten äänivalta
Jokaisella henkilöjäsenellä on kunnallisjärjestön kokouksessa kullakin yksi ääni.
Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Vaalit
Hallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos täytettävänä on vain yksi paikka.
Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:
1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja
2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.
3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.
12. Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös kunnallisjärjestön kokouksessa:
1. ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleihin;
2. kunnallisjärjestön ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien tai hyvinvointialuevaalien ehdokasasetteluun;
3. kunnallisjärjestön äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
4. ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa tai liittoäänestyksessä päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Kunnallisjärjestön kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.
13. Varsinaiset kokoukset
Kunnallisjärjestön kevätkokouksen tehtävänä on:
1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus
2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kunnallisjärjestön syyskokouksen tehtävänä on:
1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
2. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle;
3. valita vuorovuosin hallituksen ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja 6. pykälän mukaisesti;
4. valita hallituksen muut jäsenet 6. pykälän mukaisesti;
5. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt
6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli jäsenyhdistys tai henkilöjäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan puolueen hyväksyntä
Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat piirijärjestön käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen.
***
Hyväksytty Oulun vihreät – OVI ry:n ylimääräisessä kokouksessa 20.10.2023
Hyväksytty PRH:ssa 7.11.2023